Viime vuoden joulukuussa Isof sai hallitukselta tehtävän. Hallitus haluaa selvittää minkälaisilla indikaattoreilla, eli mittaluvuilla, suomen kielen tilannetta voidaan mitata. Isof aloittaa selvitystyön tänä keväänä yhteistyössä kansallisten vähemmistöjen kanssa.

– Tutkimus voidaan tehdä joko kvantitatiivisesti tai kvalitatiivisesti, sanoo Jennie Spetz, joka on Isofin kielipoliittinen selvittäjä.

Suomen kielen puhujien määrä

Hallituksen toimeksianto on jatkoa Isofin syyskuussa 2021 hallitukselle jättämälle selvitystyölle, jossa esitettiin muun muassa, että suomen kielen puhujista Ruotsissa tehtäisiin kvantitatiivinen tutkimus.

Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus suomen kielen osaamisesta voidaan tehdä esimerkiksi haastattelemalla tilastollisesti sopivaksi määriteltyä ryhmää suomen kielen puhujia kokonaismäärän selvittämiseksi.

– On tärkeää muistaa, että tässä ei ole kyseessä kielen rekisteröinti, sanoo Jennie Spetz.

Suomen kielen osaamisen taso

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen ero on, että siinä missä kvantitatiivisella tutkimuksella pyritään selvittämään määrää, pyritään kvalitatiivisella tutkimuksella selvittämään laatua.

Suomen kielen laadullisessa tutkimuksessa pyritään siis saamaan selville, miten Ruotsissa puhutun suomen kielen tasoa voidaan mitata. Sen selvittäminen on kuitenkin Spetzin mukaan monimutkaista ja vaikeaa.

– Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että puhutaan suomea? Jennie Spetz pohtii.

Viranomaisilla ei siis ole käytettävissään tarkkaa määritelmää siitä minkälainen suomen kielen taito voidaan määritellä suomen kielen osaamiseksi.

Muutos: Olemme muuttaneet otsikkoa selventämään Isof:n tehtävää, joka tällä hetkellä on löytää mittareita, joilla suomen kielen elinvoimaisuutta Ruotsissa voitaisiin tutkia aiemman otsikon sijaan, jossa sanottiin että Isof tutkii mikä on riittävän hyvää suomen kieltä Ruotsissa.