Suomen saamelaisalueilla on tuotu esiin huoli ja pelko Jäämeren ratalinjauksen vaikutuksista porotalouteen ja tätä kautta saamen kieleen ja kulttuuriin.

Saamelaiskäräjien tietoon ratahankkeet tulivat vasta median kautta. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan saamelaisten oikeudet on sivuutettu ratahankkeessa.

– Rata tulisi katkomaan kaiken kolmen saamen kieliryhmän ydinalueet etelästä pohjoiseen. Kerta toisensa jälkeen meidän asemamme alkuperäiskansana Suomessa sivuutetaan ja meille sanotaan, ettän näitä kysymyksiä katsotaan myöhemmässä vaiheessa.

”Otamme huomioon Saamelaiskäräjien näkökannan”

Suomen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin mukaan saamelaisten näkökanta huomioidaan, ennen kuin ratahanketta lähdetään edistämään pidemmälle.

– Norjan ja Suomen hallitukset ovat hyvin sitoutuneita siihen, että alkuperäiskansan merkitystä kunnioitetaan ja säilytetään. Tämä on myös yksi keskeinen asia, mikäli katsotaan, että hanketta halutaan edelleen edistää ensi vuonna.

Mahdollisesti vuonna 2030 valmistuvaksi arvioitua rataa pitkin on tarkoitus kuljettaa muun muassa mineraaleja, kalatuotteita, raakapuuta ja metsäteollisuuden jalostustuotteita sekä mahdollisesti myös Barentsin alueelta saatavia luonnonvaroja sekä Koillisväylän kautta kulkevia tuotteita. Matkustajaliikenne olisi käytännössä matkailuliikennettä.

Rautatien hinnaksi on arvioitu kolme miljardia euroa.

Jäämeren ratahankkeen jatkosta ei tällä hetkellä ole vielä tietoa.