Vilénin mukaan koko projektin kustannusten arvioidaan olevan 20-25 miljoonan euron luokkaa.

– Mutta eihän järjestävä maa sitä suinkaan kokonaan itse maksa, ja kilpailu tuottaa myös tuloja, Vilén huomauttaa.

– Varmaan pikkuisen on joistakin muista tekemisistä nipistettävä.

Vilén muistuttaa, että viime kerralla kun Suomi oli viisuisäntänä, valtio tuki projektia noin neljällä miljoonalla eurolla. 

Ei optimaalinen ajoitus – hallitusneuvotteluissa puhutaan leikkauksista

Suomen uutta hallitusta parhaillaan muodostava Petteri Orpo (kok.) on jo puhunut siitä kuinka Ylekin pääsee osallistumaan talkoisiin, eli säästämään valtion menoja. Ylen rahoitus kerätään erityisellä Yle-verolla. Sekä Kokoomus että Perussuomalaiset ovat ilmaisseet haluavansa leikata Ylen rahoitusta.

Kun ajattelee yleistä taloudellista tilannetta, palkkakulujen kasvua ja määrärahojen leikkausuhkaa, mahdollisella euroviisuvoitolla ei ehkä ole täydellinen ajoitus?

– Siellähän puhutaan pitkästä aikavälistä ja koko rahoituksesta. Mutta tottakai, jos nämä asiat laittaa yhteen, ei varmaan ole juuri nyt optimaalisin hetki, Vilén myöntää.

– Mutta pitää muistaa, että euroviisuvoitto on koko Suomen asia. Sehän on maan brändin ja matkailunkin kannalta merkittävää. Luotan siihen, että sen arvo ymmärretään suurena kokonaisuutena, eikä sitä suoraan kytketä Ylen rahoituksesta pohtimiseen.

– Se on erillinen budjetti johon haetaan rahoitusta monesta paikasta. Kun sitä rakennetaan, rupeaa vähitellen selviämään, mikä Yleisradion osuus on. Jos tulee vaikea paikka, sittenhän yhtiön täytyy siirtää jotakin kulua, kenties jotakin investointia. Se on varmasti järjesteltävissä, Vilén toteaa.