Niin sanottu käännytyslaki voidaan panna toimeen, jos Suomella on tieto tai perusteltu epäily siitä, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Ennen toimeenpanoa Suomen presidentin ja hallituksen pitää muun muassa todeta, että kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.
Vaikuttaisi turvapaikanhakuun
Kansainvälisten sopimusten perusteella lähtökohtana on ollut, että Suomen pitää ottaa vastaan turvapaikkahakemukset rajalla.
Käännytyslain myötä Suomi voi kieltäytyä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta, jos Venäjän katsottaisiin järjestävän turvapaikanhakijoita Suomeen.
Kritiikkiä oikeustieteilijöiltä
Poikkeuslain kohdalla punnittavaksi on noussut Suomen kansallinen turvallisuus sekä toisaalta kansainvälinen suojelu ja ihmisoikeudet.
Useiden oikeustieteilijöiden mielestä uusi käännytyslaki rikkoo selvästi perus- ja ihmisoikeuksia sekä on EU-oikeuden vastainen.
Kansallinen turvallisuus keskiössä
Suomen perustuslakia tulkitseva perustuslakivaliokunta painotti lausunnossaan kansallista turvallisuutta sekä oikeusvaltion asemaa.
– Mikäli oikeusvaltion täysivaltaisuus ja kansallinen turvallisuus ovat vakavassa vaarassa, oikeusvaltiollakin täytyy olla oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä, eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi.
Välttämättömiin toimenpiteisiin rajalla voidaan valiokunnan mukaan ryhtyä, vaikka toimenpiteet ”näyttäisivät olevan ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa”.
Poikkeuslaki vaati laajan enemmistön
Uusi käännytyslaki käsiteltiin Suomessa poikkeuslakina. Lain kiireelliseen säätämiseen vaadittiin – perustuslain tapaan – hyvin laaja enemmistö Suomen eduskunnasta: viisi kuudesosaa annetuista äänistä.
Jo ennakkoon lain odotettiin saavan laajan tuen eduskunnassa.
Vastustajia etenkin oppositiossa
Jo etukäteen oli tiedossa, että pienemmät oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat uutta lakia. Jonkin verran vastustajia löytyi myös suurimmasta oppositiopuolueesta SDP:stä.
Myös yksi hallituspuolue RKP:n kansanedustaja äänesti lakia vastaan.