Kaikkien aikojen ensimmäinen Suomi-Ruotsi maaottelu järjestettiin syyskuun alussa 1925 Eläintarhan kentällä Helsingissä ja vain miesten välillä. Voittaja oli Suomi pistein 99-85.
Aluksi maaotteluja järjestettiin vain joka toinen vuosi. 30-luvulla otteluihin tuli seitsemän vuoden tauko kun Suomen kansallissankari Paavo Nurmi oli julistettu ammattilaiseksi Kansainvälisen olympiakomitean ruotsalaisen varapuheenjohtajan avustuksella. Ja sitten tuli sota.
Vuodesta 1945 lähtien maaotteluja on järjestetty joka vuosi.
1970-luku oli Suomen kulta-aikaa
Maaottelutilastoista näkyy selvästi kummalla maalla on pyyhkinyt hyvin yleisurheilussa. Naiset tulivat mukaan maaotteluun vuonna 1951 ja Ruotsi hallitsi naisten ottelua aina vuoteen 1972 asti, jolloin Suomi otti ensimmäisen voittonsa.
Miesten puolella Suomen ensimmäinen voittoputki ajoittuu noin 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin. Ruotsi voitti vuonna 1965 Tukholmassa ja vuotta myöhemmin Ruotsin onnistui 17 vuoden tauon jälkeen kaataa Suomi vieraskentällä Helsingissä.
1970-luku oli Suomen kulta-aikaa niin miesten kuin naistenkin otteluissa. Monet edelleen voimassaolevat juoksumatkojen Suomen ennätykset on tehty 1970-luvulla.
1980- ja 90-luvulla miesten puolella oli tasaisempaa, mutta naisten puolella hallitsi ensin Ruotsi ja sitten Suomi.
Viime vuodet on taas oteltu etupäässä Ruotsin komennossa. Miesten puolella Suomen tuorein voitto on Helsingistä vuodelta 2011. Suomen naiset taas voittivat Tukholmassa viimeksi kaksi vuotta sitten. Viime vuonna Tampereella Ruotsi vei sekä miesten että naisten ottelun.
Tönimistä ja diskauksia
Suomi-Ruotsi -maaottelu on aina herättänyt suuria tunteita. Radalla on tönitty, hidasteltu ja juostu slalomia naapurimaan kanssakilpailijoiden välillä.
Urheiluhistoriaan jäi esimerkiksi ”Lätsä-Pekka” Päivärinnan käyttäytyminen 5000 metrin juoksussa 1975. Päivärinta esti Göran Bengtssonin kaikki ohitusyritykset, lisäsi sen jälkeen vauhtia ja vilkutti ruotsalaiselle kilpakumppanilleen.
Erikoisin tapaus löytyy vuodelta 1992, jolloin koko 1500 metrin juoksu hylättiin tönimisen takia.
Naisten puolella koko vuoden 1981 maaottelu ratkesi Ruotsin hyväksi kun Helinä Marjamaa hylättiin 200:lla metrillä hänen juostuaan Tukholman stadionin tiukassa kaarteessa Linda Haglundin radalla. Haglund ei asiaa huomannut ja Marjamaa kielsi tehneensä niin, mutta norjalaisjury oli armoton.