Valtiopäivien päätös kansallisista vähemmistökielistä astui voimaan 1. huhtikuuta 2000. Sen myötä suomi, saame, meänkieli, romani ja jiddiš tunnustettiin kansallisiksi vähemmistökieliksi.
Suomen, saamen ja meänkielen osalta asemaa vahvistettiin ensimmäisenä tietyissä Pohjois-Ruotsin kunnissa. Niissä asukkaat pystyivät kommunikoimaan viranomaisten kanssa ja vaatimaan päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa omalla kielellään.
Hallintoalue laajenee
Uusi vähemmistölaki otettiin käyttöön vuonna 2010, minkä seurauksena yhä useammat kunnat liittyivät suomen ja saamen kielen hallintoalueisiin. Suomen kielen kohdalla alue laajeni Mälarinlaaksoon ja kattoi yli kolmanneksen ruotsinsuomalaisista.
Vuosien varrella yhä useampi kunta on liittynyt kielellisiin hallintoalueisiin.
Tällä hetkellä 85 kuntaa ja 15 aluetta kuuluvat niin sanottuihin suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueisiin. Näistä suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu 66 Ruotsin kuntaa.
RUOTSIN VÄHEMMISTÖLAKI
Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä ja vähemmistökieltä: saamelaiset (saame), tornionlaaksolaiset (meänkieli), ruotsinsuomalaiset (suomi), romanit (romani chib) ja juutalaiset (jiddiš).
Kansalliset vähemmistöt saivat virallisen vähemmistöaseman Ruotsissa vuonna 2000. Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva laki (vähemmistölaki) on ollut voimassa tammikuusta 2010 lähtien.
Vähemmistölaki takaa kansallisille vähemmistöille oikeuden kehittää vähemmistökieliä ja -kulttuuria koko maassa. Kunnilla ja muilla viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa vähemmistöjä heidän oikeuksistaan. Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten oikeus kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Henkilöillä, jotka haluavat käyttää vähemmistökieltään yhteydenpidossa kuntien ja muiden viranomaisten kanssa, on oikeus tehdä niin sekä suullisesti että kirjallisesti. Tämän lisäksi suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueilla sijaitsevilla kunnilla on velvollisuus järjestää päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa vähemmistökielillä.
Tammikuusta 2019 alkaen oikeuksia ja velvollisuuksia vahvistettiin entisestään. Kunnat ja alueet ovat esimerkiksi velvollisia asettamaan tavoitteita ja suuntaviivoja vähemmistöpolitiikalleen.
Lähde: minoritet.se