Ruotsin puolustuspolitiikkaa linjataan parhaillaan Sälenissä. Samaan aikaan Ruotsin puolustuskyky on joutunut kyseenalaiseen asemaan.

Sen enempää Ruotsi kuin Suomikaan ei ole näillä näkymin liittymässä Natoon. Sen sijaan Sälenin kokouksessa nousi esille Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen yhteistyön tiivistämistäminen. Erilaiset puolustuspoliittiset ratkaisut asettavat rajoituksia yleispohjoismaiselle yhteistyölle.

– Esimerkiksi islannin ilmavalvonnassa nähtiin, että jossain ne rajat tulevat vastaan. Tässä tapauksesa mitä tulee koneen aseistukseen. Niin kuin hyvin tiesimme, jossakin aina väistämättä tulee eteen se yhteistyön katto, jonka Nato on valmis sallimaan jäsentensä toimimisen yhdessä ei-jäsenten kanssa, Sauli Niinistö sanoo.

Puolustuskeskustelu vilkastunut Ruotsissa

Ruotsissa keskustelu puolustuksen tilasta roihahti viime vuonna, kun puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson sanoi, että maa pystyy puolustautumaan noin viikon ajan. Keskustelu vauhdittui, kun Venäjän hävittäjät tekivät harjoitushyökkäyksen Ruotsiin, eivätkä omat koneet ehtineet edes nousta ilmaan.

– Ruotsissa ny tuntuu olevan intensiivisempi tämä keskustelu. Se on siinä mielessä mielenkiintoista, että valtiopäivävaalien alla ei Ruotsissa kai ole asiasta keskusteltu, koska se on ollut kansalloisen konseksuksen varainen asia. On mielenkiintoista nähdä tuleeko tämä pouolustus olemaan osa Ruotsin vaalikampanjaa. Jos näin käy, tapahtunee sama myös Suomessa, tasavallan presidentti arvelee.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Ruotsin puolustusvoimilta puuttuu lähes puolet tarvittavasta avainhenkilöstöstä. Lisäksi käytettävissä on noin 40 prosenttia tarvittavasta puolustusmateriaalista.