1980-luvulla Nokia valmisti myös tietokoneita ja televisioita. Ruotsissa yhtiö ylitti uutiskynnyksen ostamalla Motalassa sijaitsevan Luxorin televisiotehtaan.

Ensimmäinen kannettava NMT-puhelin, Mobiira Talkman, esiteltiin 1984 ja Mobira Cityman 1987.

–  Jo ennen kuin tämä kännykkäbisnes tuli 90-luvun alussa niin Nokia oli iso firma. Sillä oli vaikutusta koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Nokia oli tuomassa ydinvoimaa Suomeen ja sillä oli vaikutusta ulkopolitiikkaan  sekä veropolitiikkaan.  Kehitys  voiimistui 90-luvulla kun Nokia kasvoi ja menestys tuli. Nokian johto pystyi pitkälti kertomaan muille Suomessa mitä piti tehdä, tutkija ja tietokirjailija Carl-Gustav Lindén kertoo.

Lindénin mukaan nykyistä Aalto-yliopistoakaan olisi tuskin syntynyt ilman Nokiaa.

Lahjuksia poliitikoille

Yhtiön vähemmän mairittelevaan historiaan kuuluu se, että Nokia jakoi suoraa rahaa poliitikoille aina vuosituhannen vaiheeseen asti:

– Nokian johto oli vähän nolona siitä, että he jakoivat poliitikoille peiniä rahoja, muutamia satoja tai tuhansia euroja tai jopa 10000, jos kyse oli presidentinvaaleista. Se oli systeemi, joka oli aikansa elänyt. Hyvin noloahan se on Suomen poliittiselle järjestelmälle, että tuollaista lahjusjärjestelmää ylläpidettiin niin pitkään.

Nykyisin Nokia on verkkolaiteyhtiö

Vuonna 2013 Nokia osti Siemensin 50 prosentin osuuden Nokia Siemens Networkista. Vuodesta 2016 lähtien Nokia omistaa myös 80 prosenttia ranskalais-amerikkalaisesta Alcatel Lucent -yhtiöstä.  Näin se on yksi maailman kolmesta suuresta verkkolaitevalmistajasta Huawein ja Ericssonin ohella ja kehittelee 5G-verkkoja.

Nokia on edelleen suurin Helsingin pörssissä listattu yritys ja  Nokian osalkkeita löytyy edelleen monen suomalaisen piensijoittajien salkusta. Maineensa huipulla yksi Nokian osake maksoi yli 60 euroa – nyt alle kuusi.