Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang sanoo kielivalinnalla olevan merkitystä valtioiden suhteelle erityisesti silloin, kun kyse on siitä, kuinka läheisesti ruotsalaiset oppivat tuntemaan esimerkiksi istuvan presidentin.
Strang on myös vakuuttunut siitä, että kyse on enemmän uskalluksesta kuin osaamisesta.
– Yllättävän iso osa suomenkielisistä osaa ruotsia, mutta siihen liittyy häpeä. Luulee, että sitä pitää osata tosi hyvin, Strang kertoo Uutisille.
Englannin kieli käytössä erityisesti puolustusasioissa
Vaikka Suomi ja Ruotsi tekevät nimenomaan puolustusasioissa hyvin tiivistä yhteistyötä, on Strangin mukaan kieli juuri puolustusministeriön virallisissa tilaisuuksissa englanti.
Tutkimus, jossa on kartoitettu Suomen viranomaisten ja ministeriöiden kielen käyttöä osoittaa kuitenkin, että juuri puolustusvoimista löytyy vahvin ruotsin kielen taito.
– Puolustusministeriössä puhuttiin ruotsia paljon paremmin kuin missään muualla.
Small talk ruotsiksi tärkeää
Professori Johan Strangin mukaan liike-elämän kielenkäyttöä koskeneessa tutkimuksessa puolestaan todettiin ruotsin kielen taidon olevan erityisesti epävirallisissa yhteyksessä sitä merkittävämpi, mitä ylemmäksi hierarkiassa mennään.
– Alemmilla tasoilla kaikki on englanniksi, mutta mitä ylemmille tasoille tullaan, annetaan arvoa enemmän sille, että pystyy harjoittamaan small talkia myös ruotsiksi.
Englanti tarjoaa tasapainon
Ruotsin kieli on asemastaan huolimatta suurimmalle osalle suomenkielisistä päättäjistä se heikompi kieli. Ruotsalaisia kollegoita kohdatessa heikompi ruotsin kielen taito voi myös vaikuttaa valta-asetelmaan.
Tästä esimerkkinä Strang mainitsee Sanna Marinin ja Magdalena Anderssonin (S) tiedotustilaisuuden Suomen hakemisesta sotilasliitto Natoon huhtikuussa 2022. Silloin merkittävää oli Suomen roolin muuttuminen pikkuveljestä isoveljeksi.
Artikkelin videolla Strang pohtii, mikä merkitys englannin käytöllä tärkeissä tiedostustilaisuuksissa voi olla.
Katso 15 Minuter från Uutiset -ohjelma sunnuntaina 17. marraskuuta, kun aiheena on Suomen kaksikielisyyden merkitys Ruotsin ja Suomen suhteille.
