Tukholman lääninhallituksen väliraportissa on katsottu, miten valtiontukea saavien kuntien romanityö edistyy. Pilottihankkeessa 10 kuntaa on saanut valtiontukea romanien aseman kehittämiseen ja parantamiseen.
Kulttuuriministeriölle jätetyssä tilanneraportissa todetaan, että kuntien toiminnassa on parantamisen varaa. Romanisatsaukset eivät raportin mukaan aina tavoita romaneja.
Toiveena parempaa kohtelua ja pidempiä satsauksia
Monet romanit toivovat saavansa tietoa viranomaisilta suullisesti sekä parempaa kohtelua.
– Sitä ei halua tulla nähdyksi pelkästään romanina, vaan omasta tilanteesta, omista edellytyksistä ja tarpeista käsin. Aivan kuten muutkin ihmiset, Tukholman lääninhallituksen kehitysjohtaja Mirelle Gyllenbäck kertoo.
Gyllenbäckin mukaan romaneille suunnatut projektit ovat myös liian lyhyitä.
– Monet projektit ovat lyhytnäköisiä, mutta sitten kun projektit loppuvat ei ole jatkosuunnitelmaa. Silti hallituksen strategia on 20-vuotinen, joten pidempiä satsauksia tarvittaisiin.
Hallituksen satsauksessa on ollut mukana myös työnvälitystoimisto, asuntovirasto, sosiaalihallitus , kouluvirasto, kansanterveysviranomainen ja romaniasiantuntijoita.