Kansatieteen professori Hanna Snellman kertoo, ettei kukaan hänen haastateltavistaan lähtiessään ajatellut lähtevänsä pysyvästi.
– Vaikka lähti perheitä, niin ajatus paluusta oli olemassa.
Ensimmäinen suuri muuttoaalto Suomesta Ruotsiin käynnistyi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta heti toisen maailmansodan jälkeen. Varsinainen suomalaisten massamuutto alkoi kuitenkin vasta, kun Pohjoismaat sopivat yhteisistä työmarkkinoista vuonna 1954.
Huippuvuosina 1969–1970 Ruotsiin muutti yli 40 000 suomalaista vuodessa.
Göteborgin ja Tukholman suuruus yllättivät
Hanna Snellmanin mukaan maiden väliset eroavaisuudet tulivat monelle järkytyksenä, vaikka aiemmin muuttaneet perheenjäsenet ja naapurit olivat kertoneet tarinoita Ruotsista.
– Erilaista olivat esimerkiksi suurten kaupunkien syke ja kieli.
Suomalaisuuden tunne perustuikin pitkälti kieleen. Äidinkieli on tunteen kieli, Snellman tiivistää.
Moni palasi, mutta moni myös jäi
Suurin osa palasi Suomeen kolmen kuukauden kuluessa. Ruotsiin jääneet puolestaan pyörivät vapaa-ajalla omissa porukoissaan.
Vaikka suomalaiset ovat kokeneet Ruotsissa vaikeuksia, ei muuttoa ole yleensä kaduttu.
– Moni haastateltavistani on sanonut olevansa onnellinen, että teki aikoinaan rohkean päätöksen ja lähti Ruotsiin.