Stereotypia suomalaisesta juoposta on elänyt Ruotsissa pitkään. Mutta mikä on ollut todellisuus stereotypian taustalla?
Alkoholin ja huumausaineiden tutkimukseen keskittynyt Tukholman yliopiston kansaterveystieteen professori Jukka Törrönen näkee stereotypian taustalla yhden merkittävän eron suomalaisen ja ruotsalaisen alkoholikulttuurin välillä.
Maaseudun ja kaupungin erilaiset juomakulttuurit
Siinä missä Suomi oli maaseutuyhteiskunta vielä 1970-luvun alussa, oli Ruotsi jo kaupungistunut.
Maaseudun juomakulttuuri puolestaan erosi urbaanista juomakulttuurista. Suomalaisten saapuessa Ruotsiin monet tulivat juuri maaseudulta, missä juomakulttuuria leimasi miesten vahva humalajuominen.
Urbaanissa juomakulttuurissa tissutellaan tasaisesti
Toisaalta juomakulttuurin muutos on erotettava juomisen määrästä. Suomessa alkoholinkulutus oli vielä 1970-luvun lopussa alhaista, koska juomakulttuurissa vallitsi yhä maaseudun tavat.
Urbanisaation myötä maaseutua leimannut miesten känni laimeni, mutta samalla myös naiset omaksuivat alkoholin. Alkoholinkäytön kokonaismäärän lisääntyminen näkyykin 1990-luvulla selkeästi, sanoo Törrönen.
Uuden sukupolven uusi asenne
Professori Jukka Törrösen mukaan suomalainen alkoholinkulutus muistuttaa nyt ruotsalaista paitsi määrällisesti, myös laadullisesti. Uusi sukupolvi ei enää harrasta samassa määrin kännijuomista.
Myös juomakulttuurissa on muutos. Jukka Törrösen mukaan Suomessa ollaan vaihdettu viina olueen, kun taas Ruotsissa viiniin, samalla kun kännijuominen on harventunut. Ruotsalaisten ja suomalaisten alkoholinkulutuksessa on enää vain 1 desilitran ero (katso tilasto yllä).
Stereotypia muuttuvat hitaasti
Törrönen sanoo stereotypioiden olevan tiukassa. Vaikka juomatavat muuttuvat, saatetaan edelleen ajatella, että ”se on se suomalainen känni”.
– Saattaa olla myös alueita, jossa sitä esiintyy, kuten Pohjois-Suomessa, maaseudulla ja tiettyjen miesten keskuudessa. Että näin juodaan edelleen, Törrönen muistuttaa.