Alkohol och stereotypier

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Tukholman yliopiston kansanterveystieteen professori Jukka Törrönen sanoo suomalaisten myöhäisen kaupungistumisen vaikuttaneen suomalaisten hyvin erilaiseen alkoholikulttuuriin. Foto: SVT

Suomalaisten ja ruotsalaisten alkoholinkulutus on nyt yhtä suurta

Publicerad

Suomalaisten alkoholinkulutus on ollut vuosikymmeniä ruotsalaisia runsaampaa, mutta nyt naapurimaiden alkoholinkulutus on tasoissa. Silti stereotypia suomalaisesta juoposta on ja pysyy. Professori Jukka Törrönen tietää miksi.

Stereotypia suomalaisesta juoposta on elänyt Ruotsissa pitkään. Mutta mikä on ollut todellisuus stereotypian taustalla?

Alkoholin ja huumausaineiden tutkimukseen keskittynyt Tukholman yliopiston kansaterveystieteen professori Jukka Törrönen näkee stereotypian taustalla yhden merkittävän eron suomalaisen ja ruotsalaisen alkoholikulttuurin välillä.

Maaseudun ja kaupungin erilaiset juomakulttuurit

Siinä missä Suomi oli maaseutuyhteiskunta vielä 1970-luvun alussa, oli Ruotsi jo kaupungistunut.

Maaseudun juomakulttuuri puolestaan erosi urbaanista juomakulttuurista. Suomalaisten saapuessa Ruotsiin monet tulivat juuri maaseudulta, missä juomakulttuuria leimasi miesten vahva humalajuominen.

Urbaanissa juomakulttuurissa tissutellaan tasaisesti

Toisaalta juomakulttuurin muutos on erotettava juomisen määrästä. Suomessa alkoholinkulutus oli vielä 1970-luvun lopussa alhaista, koska juomakulttuurissa vallitsi yhä maaseudun tavat.

Urbanisaation myötä maaseutua leimannut miesten känni laimeni, mutta samalla myös naiset omaksuivat alkoholin. Alkoholinkäytön kokonaismäärän lisääntyminen näkyykin 1990-luvulla selkeästi, sanoo Törrönen.

Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ruotsalaisilla kulutus on samalla ajanjaksolla ollut tasaisempaa. Nyt kulutuksessa on vain yhden desilitran ero. Foto: SVT Grafik

Uuden sukupolven uusi asenne

Professori Jukka Törrösen mukaan suomalainen alkoholinkulutus muistuttaa nyt ruotsalaista paitsi määrällisesti, myös laadullisesti. Uusi sukupolvi ei enää harrasta samassa määrin kännijuomista.

Myös juomakulttuurissa on muutos. Jukka Törrösen mukaan Suomessa ollaan vaihdettu viina olueen, kun taas Ruotsissa viiniin, samalla kun kännijuominen on harventunut. Ruotsalaisten ja suomalaisten alkoholinkulutuksessa on enää vain 1 desilitran ero (katso tilasto yllä).

Stereotypia muuttuvat hitaasti

Törrönen sanoo stereotypioiden olevan tiukassa. Vaikka juomatavat muuttuvat, saatetaan edelleen ajatella, että ”se on se suomalainen känni”.

– Saattaa olla myös alueita, jossa sitä esiintyy, kuten Pohjois-Suomessa, maaseudulla ja tiettyjen miesten keskuudessa. Että näin juodaan edelleen, Törrönen muistuttaa.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.