Jakob Lind studiossa

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Videolla Jakob Lind kertoo, miksi hänen isoisänsä lähti taistelemaan Suomeen valkoisten puolelle. Foto: SVT

Suomen sisällissota jakoi myös Ruotsia

Uppdaterad
Publicerad

Suomen keväällä 1918 käyty verinen sisällissota jätti syvät jäljet suomalaisiin, mutta vaikutti myös Ruotsiin. Yli tuhat ruotsalaista vapaaehtoista matkusti Suomeen taistelemaan valkoisten puolella. Vaikka Ruotsin hallitus virallisesti pysyi sodan suhteen puolueettomana, se aiheutti eripuraa poliittisessa keskustelussa.

Kaikki valtiopäiväpuoleet äänestivät Ruotsin neutraliudesta suhteessa Suomen sisällissotaan. Sota johti kuitenkin intensiivisiin poliittisiin keskusteluihin siitä, pitäisikö valkoisia tukea esimerkiksi aseilla.

Saksa ja Venäjä tukivat vastapuolia

Porvarilliset valkoiset saivat apua Saksasta, joka lähetti Suomeen 10 000 sotilasta. Venäjä tuki punaista puolta muun muassa aseilla. Vaikka valkoiset eivät saaneetkaan Ruotsilta virallista tukea, nähtiin ne osana Venäjän vastaista taistelua. Suomi oli itsenäistynyt Venäjästä noin kuukautta aiemmin, ja tälle oli vahva tuki Ruotsissa. Samaan aikaan käynnissä oli myös ensimmäinen maailmansota.

Suomen sisällissota 1918

– Ruotsissa pelättiin kuitenkin, että virallinen kannanotto valkoisten puolesta vetäisi maan mukaan ensimmäiseen maailmansotaan. Haluttiin suojella Ruotsin puolueettomuutta, sanoo historioitsija Anne Hedén.

Ruotsalaiset vapaaehtoissotilaat

Käytännössä Suomen valkoinen puoli sai kuitenkin apua Ruotsista. Noin tuhat ruotsalaista liittyi Ruotsin porvarillisten piirien perustamaan vapaaehtoisjoukkoon. Yksi heistä oli Jakob Lindin isoisä, joka nimitettiin Suomen prikaatin johtajaksi. Kirjassaan ”Isoisän pistooli” Lind kuvaa isoisänsä roolia Suomen sisällissodassa.

Ruotsalaisten asenteet muuttuvat

Kun valkoiset voittivat sodan toukokuussa 1918, punaiset joutuivat oikeuden eteen. Monet teloitettiin kuitenkin ennen kuulusteluja, toiset taas kuolivat sairauksiin tai nälkään vankileireillä. Arviolta vähintään 13 000 punaisten vankia kuoli Suomen sisällissodan päättymisen jälkeen. Vähitellen tieto vankileireistä saavutti ruotsalaiset, kun muun muassa lääkäri Robert Tigerstedt raportoi vankileireistä ruotsalaisessa päivälehdistössä.

– Mitä pidemmälle aika kului, sitä enemmän saatiin tietoa siitä, mitä vankileireillä tapahtui. Myös porvarillisissa piireissä alettiin puhua siitä, että suomalaiset ovat aivan liian julmia. Silloin mielipide kääntyi Tukholmassa, sanoo Anne Hedén.

Valkoisten puolella taistelleet ruotsalaiset vapaaehtoiset saivat tämän seurauksena osakseen paheksuntaa. Jakob Lindin isoisä ei enää onnistunut saaamaan Ruotsista töitä.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Suomen sisällissota 1918

Mer i ämnet