I Tammerfors utkämpades inbördeskrigets värsta strider. I Näsilinna fanns under kriget både ett Röda Korset-sjukhus och en bas för de röda soldaterna. Så här berättar två tammerforsbor om sina släkters upplevelser.

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Videolla tamperelaiset Arttu Poikajärvi ja Otto Kyyrönen kertovat sukulaistensa kohtaloista Suomen sisällissodassa. Foto: SVT/Marcus Floman

Suomen sisällisotaa käydään yhä sukutarinoissa

Uppdaterad
Publicerad

Tamperelaiset Arttu Poikajärvi ja Otto Kyyrönen tietävät mitä heidän sukulaisilleen tapahtui Suomen sisällissodassa. Muistot yli sata vuotta sitten käydystä sodasta elävät edelleen niiden henkilöiden mielissä, joiden sukulaiset joutuivat säälimättömän ja verisen välienselvittelyn kurimukseen.

Tampereen taistelu oli käännekohta Suomen sisällissodassa. Suuri osa kaupungista tuhoutui kolmisen viikkoa kestäneiden taistelujen aikana. Kaupungin piiritys keväällä 1918 päättyi valkoisten voittoon.

Näsilinna, joka sijaitsee Tampereella, on nykyään museo, mutta toimi sodan aikana Punaisen Ristin sairaalana ja punaisten sotilaiden tukikohtana. Siellä näkyy yhä vanhoina verijälkinä sekä tykistön ja jalkaväkiaseiden jättäminä vaurioina. Osa niistä on tarkoituksella jätetty korjaamatta.

Suomen sisällissota 1918

Molempia puolia auttanut lääkäri teloitettiin

Tamperelaisilla Arttu Poikajärvellä ja Otto Kyyrösellä Suomen sisällissota elää edelleen perhemuistoina.

Poikajärven äidin puoleinen sukulainen oli valkoisten puolella palvellut lääkäri, joka auttoi sodan jälkeen sekä valkoisia että punaisia.

– Oli melko liikuttavaa kuulla. On vaikea ymmärtää, että perheessäni on henkilö, joka teloitettiin, koska hän teki oikein ja pelasti ihmishenkiä, sanoo Poikajärvi.

Kyyrösen isomummo puolestaan liittyi punaisten huoltojoukkoihin, jotka avustivat rintamajoukkoja muun muassa ammustäydennyksillä ja sairaanhoidossa. Hän säästyi teloitukselta, koska hän vaati kirjallisen todistuksen siitä, että hän ei kanna asetta. Sodan jälkeen tämä todistus pelasti hänen henkensä.

Sota herättää yhä kiinnostusta

Aapo Roselius Helsingin yliopistolta tutkii Suomen sisällissodan muistikulttuuria. Hän toteaa, että niin sanottu elävä muisto sodasta ei enää ole olemassa, sillä harvat nykyisin elävät henkilöt ovat puhuneet jonkun siihen osallistuneen kanssa.

– Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen sisällissota muuttui poliittisesti vähemmän latautuneeksi, eikä se enää jaa Suomen väestöä. Sen sijaan siitä on tullut sota, joka kiinnostaa monia.

Osasyy siihen, että Suomen sisällissota yhä herättää kiinnostusta Suomessa, on Roseliuksen mukaan se, että niin monilla on siihen yhteys, erityisesti Etelä-Suomessa.

– Monilla alueilla, joilla taistelut tapahtuivat, on muistopaikkoja joissa voi vierailla. Niitä on sekä valkoisten että punaisten kaatuneille. Useimmilla suomalaisilla on sekä traagisia että jännittäviä perhehistorioita tutkittavanaan.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Suomen sisällissota 1918

Mer i ämnet