Suomen kieli alkoi näkyä Ruotsin kouluissa ensimmäistä kertaa 1950- ja 1960-luvuilla, kun suuri muuttoaalto Suomesta alkoi. Ruotsissa asuvat suomalaislapset sijoitettiin silloin pääasisassa ruotsinkielisille luokille.

– Aikaisemmin oli yksi kieli, yksi mieli -kehitys, ja suomen kieltä ei ollut varsinaisesti hyväksytty muutoin kuin apukielenä, sanoo Ruotsinsuomalaisten arkiston entinen johtaja Erkki Vuonokari.

Monikielisyys ja kotikielireformi

1960-luvulla kaksikielisyyden merkityksestä alettiin keskustella poliittisella tasolla. Merkittävä edistysaskel oli vuoden 1975 siirtolais- ja vähemmistöpoliittinen ohjelma, jossa kannustettiin monikielisyyteen.

Kaksi vuotta myöhemmin tuli kotikielireformi, jonka mukaan oppilas sai oikeuden oppia peruskoulussa ruotsin lisäksi myös sitä kieltä, mitä hän puhui kotona.

Ruotsinsuomalaisia kouluja perustettiin

1980-luvun alussa Ruotsissa oli jo satoja suomalaisia luokkia. 1990-luvulla perustettiin kaksikielisiä ruotsinsuomalaisia vapaakouluja ja kaksikielisestä opetuksesta alettiin säätää myös laissa.

Kouluasetukseen tuli yhä voimassa oleva kohta, jonka mukaan peruskoulussa saa järjestää kaksikielistä opetusta, mutta korkeintaan puolet siitä saa olla muulla kielellä kuin ruotsiksi.

Tänä päivänä suomea käytetään opetuskielenä lähinnä ruotsinsuomalaisissa vapaakouluissa, sillä suomalaisluokat ovat lopettaneet toimintansa yksi toisensa jälkeen, käy ilmi Sveriges Radion kartoituksesta.

Katso videolta, miten suomenkielinen opetus Ruotsissa on kehittynyt vuosien mittaan.