Entinen tiede- ja kulttuuriministeri, nykyinen keskustapuolueen kansanedustaja Petri Honkonen on ehdottanut ylioppilaskirjoituksista eli suomalaisesta lukion loppukokeesta luopumista kokonaan. Suomessa yliopistoon haetaan yleensä juuri ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella, mutta Honkosen mielestä olisi parempi, jos opiskelupaikan saisi pelkästään alakohtaisten pääsykokeiden perusteella.
Honkonen kritisoi kirjoitusten pisteytysjärjestelmää, joka hänen mukaansa on johtanut siihen, että lukiossa keskitytään lukemaan vain niitä aineita, joiden tenttimisestä saa eniten pisteitä yliopistohaussa (kuten matematiikan laajaa oppimäärää vähemmän pisteitä antavien kielten sijasta), ja näin ollen lukion yleissivistävä tehtävä vaarantuu.
Kirjalliset ylioppilaskirjoitukset ovat Suomen lukioissa olleet käytössä jo vuodesta 1874.
Suomen ylioppilaskirjoitusten arvosanajärjestelmään tulossa muutos
Laajasti todettuun ongelmaan on kuitenkin tulossa korjaus, kun pisteytysjärjestelmää muutetaan vuonna 2026. Mikäli muutos hyväksytään, siirrytään matematiikkaa suosivasta pisteytyksestä demokraattisempaan, myös kieliä ja yhteiskunnallisia ja luonnontieteellisiä aineita, eli reaaliaineita huomioivampaan arvosanajärjestelmään.
Ruotsin hallituksen selvittäjä ei kannata Honkosen ehdotusta
Ruotsissa kamppaillaan samaan aikaan lukioiden päättötodistuksia vaivaavasta arvosanainflaatiosta. Niin sanottuun glädjebetyg-problematiikkaan ratkaisua hakeva hallituksen selvittäjä Magnus Henrekson ei näe Honkosen ehdottamaa, pelkästään yliopistojen alakohtaisiin pääsykokeisiin perustuvaa hakumallia vaihtoehtona Ruotsille, mutta Suomen kaltaiset ylioppilaskirjoitukset voisivat hänestä olla osa ratkaisua.
– Lukio on itsessään pääsykoe, sillä olet valmistautunut yliopistoon, jos olet suorittanut lukion kunnolla.