Uutiset

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Videolla suurlähettiläs Teemu Tammer kertoo kuinka Suomen suurlähetystö Norjassa näkee metsäsuomalaiset tärkeänä osana ulkosuomalaisuutta. Foto: Sanna Auramo Paaer/SVT

Suurlähettiläs Tanner: ”Metsäsuomalaiset ovat Suomen suurlähettiläitä Norjassa”

Uppdaterad
Publicerad

Joka vuosi heinäkuun toisena viikonloppuna julistetaan Norjan Svullryassa Metsäsuomalaisten tasavalta – Republikken Finnskogen. Perinne sai alkunsa vuonna 1970.

Tasavallalla on oma hallitus, pääministeri ja presidentti. Tänä vuonna sijaispresidenttinä toimii ensimmäistä kertaa Suomen Norjan-suurlähettiläs Teemu Tanner. Ikuinen presidenttiys on Gruen seudun suomalaiskulttuurin voimanaisella, jo edesmenneellä Åsta Holthilla.

– On hienoa olla täällä Suomen suurlähettiläänä. Minä olen kahdeksas Suomen suurlähettiläs, joka on valittu sijaspresidentiiksi, kertoo Tanner.

Julistuksella avataan kolme päivää kestävät Svullryan metsäsuomalaispäivät. Päivillä vaalitaan alueen omaleimaista kulttuuriperinnettä. Metsäsuomalaiskulttuuri saapui Suomesta Ruotsin kautta Norjaan 1600-luvun alussa.

METSÄSUOMALAISET NORJASSA

Metsäsuomalaiset asettuivat Luoteis-Norjaan 1640-luvulta lähtien.

Asetus keskittyi Ruotsin rajaa seuraten Trysilistä Østfoldin pohjoisosiin, mutta ulottui myös Oslon länsipuolelle Hadelandiin ja Drammensin alueelle.

Muuttoliike länteen päin pysähtyi sinne minne metsäsuomalaisten huuhta -viljelyn vaatima havumetsävyöhyke päättyi.

Tänä päivänä mestäsuomalaiset ovat yksi Norjan kansallisista vähemmistöist kveenien/norjansuomalaisten, juutalaisten, romanien ja matkustavaisten/tattarien ohella.

Saamelaisilla on Norjassa alkuperäiskansan asema.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.