Tukholman suomalainen seura perustettiin 1800-luvun lopulla suomalaisten yhdyssiteeksi Ruotsin pääkaupunkiin.
– Silloin alussa isänmaallisuus ja kansallisuus oli tärkeää, kertoo seuran nykyinen puheenjohtaja Seija Sjöstedt. Yksi keskeinen tekijä oli mahdollisuus luoda yhteisö, jossa voi puhua kieltä.
Punapakolaisia Suomesta
Suomen sisällissodan jälkeen toiminta sai voimakkaita vasemmistolaisia sävyjä. Tukholmaan nimittäin pakeni runsaasti sodan hävinneitä punaisia. Varsinkin johtava osa heistä siirtyi kuitenkin melko pian Neuvosto-Venäjälle.
Seuraava suurempi muuttoaalto rantautui Suomen yleislakon 1956 jälkimainingeissa. Useimmat tulijoista olivat nuoria miehiä.
– Seura koki, että he jäivät heitteille ja järjesti heille paikan tavata, kertoo Sjöstedt.
”Tanssiporukka” saapuu
– Sitten tuli tämä tanssiporukka, niin sanotusti, nauraa Sjöstedt.
Suuri työvoimasiirtolaisuus oli alkanut. Samalla seuran jäsenmäärä saavutti huippunsa. Mukana oli noin 7 000 ruotsinsuomalaista. Nyt joukko on kutistunut 250 jäseneen.
Katso videolta, millaisin keinoin Tukholman suomalainen seura aikoo selvitä tilanteesta ja mikä asiassa on kantona kaskessa.