Norjan suurkäräjät päätti vuonna 2017 ryhtyä tutkimaan saamelaisten ja kveenien kokemaa norjalaistamispolitiikkaa, ja lisäsi vuonna 2019 myös metsäsuomalaisten sorron selvittämisen samalle Totuus- ja sovintokomissiolle.
Vaikka raportti valmistunee vasta ensi vuoden kesän jälkeen, komission puheenjohtaja Dagfinn Høybråten toteaa jo nyt, että maan historia on kirjoitettava uudelleen. Syy on yksinkertainen:
– Saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten historia ei ole mukana Norjan historiankirjoituksessa. Tämä on seurausta tästä pakkonorjalaistamisesta, Høybråten sanoo.
Kirkko ja koululaitos viitoittivat tien
Erityisen keskeinen rooli pakkonorjalaistamisessa oli Norjan kirkolla ja koululaitoksella.
– Papit eivät kirjanneet ylös suomalaisia nimiä ja kielsivät suomen puhumisen. Suomen kieltä ei saanut puhua myöskään koulussa, kertoo Birger Nesholen, joka työskentelee Norjan metsäsuomalaismuseossa.
Katso video, jolla Dagfinn Høybråten ja Birger Nesholen kertovat aiheesta enemmän.
Metsäsuomalaiset Norjassa
- Metsäsuomalaiset ovat yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä kveenien, juutalaisten, romanien ja kiertolaisten ohella.
- Norjan saamelaiset ovat alkuperäiskansa.
- Metsäsuomalaista syntyperää olevia norjalaisia arvioidaan olevan 13 prosenttia väestöstä, eli noin 500 000 henkilöä.
