Metsäsuomalaisten etujärjestö Ruotsissa haluaa erottua ruotsinsuomalaisten joukosta.
– Parhaillaan hukumme ruotsinsuomalaisten ryhmään ja meidän on vaikea saada omaa ääntämme kuuluville, sanoo Niclas Persson Tenhuinen, Förbundet Skogsfinnarnas Intressen i Sverige -järjestön varapuheenjohtaja.
Asialistalta löytyy muun muuassa vuoden 2017 nimilaki, joka tekee mahdottomaksi omien suomalaisten sukunimien takaisin ottamisen.
– Monet haluavat nimensä takaisin, mutta ehtona on, että sukunimi on ollut käytössä neljä sukupolvea aikaisemmin. Se on meille liian lyhyt aika.
Järjestö haluaa myös toimia lausuntoja antavana tahona esimerkiksi kansallisten vähemmistöjen sortoa tutkivalle totuuskomissiolle.
Värmlannin suomen kielen hävittäminen selvitettävä
Järjestön mukaan myös suomen kielen pois kitkemisestä Värmlannissa 1900-luvulla on tärkeää käydä keskustelua, sillä kieli oli käytössä lähes 400 vuotta.
– Me olemme menettäneet kielemme, ja sen myötä myös suuren osa identiteettiämme, lisää Persson Tenhuinen.
Metsäsuomalaiset
Metsäsuomalaiset polveutuvat pääosin Savosta 1580-luvulta alkaen Keski-Ruotsin ja Norjan havumetsävyöhykkeille muuttaneista kaskiviljelijöistä.
1,7 miljoonalla ruotsalaisella arvioidaan olevan metsäsuomalaiset juuret. Tunnetuin heistä lienee prinsessa Estelle, joka on isänsä puolelta sukua Seppäinen.