Kristiina Savola Tukholman yliopistolla

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Tutkija Kristiina Savola arvioi, miten somekirjoittelun retorikka eroaa virallisten tv-debattien puheesta, ja miten sen vaikutukset voivat näkyä vuosien päähän. Foto: Emil Larsson

Tutkija: Tunnepitoisesta vastakkainasettelusta tullut normi perussuomalaisten somekirjoittelussa

Uppdaterad
Publicerad

Tukholman yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa tarkastellaan Suomen vaalivuoden 2015 poliittisten blogien retoriikkaa. Perussuomalaisille vuosi oli historiallinen, sillä he pääsivät ensimmäistä kertaa hallitukseen.

Tutkija Kristiina Savolan mukaan 2015 oli käänteentekevä vuosi Suomen politiikassa, kun kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen puolue perussuomalaiset pääsi ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen.

– Tämä populistinen muutos näkyy myös aineistossani. Oikeastaan koko poliitikkojen blogiviestintä on tällaisten populistisen tunnepitoisten vastakkainasettelujen läpäisemää, aiheesta perjantaina väittelevä Kristiina Savola kertoo.

Suomen eduskuntavaalit 2019

Halla-ahon Scripta-blogi esimerkkinä

Eduskunnan puhemiehenä nykyisin istuva perussuomalaisten Jussi Halla-aho piti ennen perussuomalaisten puheenjohtajuuttaan Scripta-blogia, joka Savolan mielestä on selkeä esimerkki siitä, miten blogin kautta voi saada äänen kuuluviin eri tavoin kuin virallisissa yhteyksissä.

– Hän on käyttänyt hyvin räikeää ja hyökkäävää, eron tekevää retoriikka. Sen tyyppinen retoriikka on kärjistynyt yhä edelleen.

Laidoilla samantyyppistä retoriikka

Savolan aineistossa korostuu perussuomalaiset omana ryhmänään, ja heidän kirjoituksissaan kansa ja eliitti -vastakkainasettelu. Samantapaista retoriikkaa löytyy Savolan mukaan myös vasemmistopuolueelta ja vihreiltä. Savola muistuttaa, että vastakkainasettelu on yleisellä tasolla politiikanteon lähtökohta.

Tämän päivän somealustoilla ajatuskuviot ja retoriikka ovat samanlaisia, mutta alustojen pakottamana myös kiteytyneitä. Savolan mukaan erilaiset julkaisualustat – blogeista someen ja virallisiin tv-debatteihin – antavat poliitikoille mahdollisuuksia erilaiseen ilmaisuun.

Negatiivisia termejä puolin ja toisin

Negatiivinen ja ylen määrin suvaitsevaista henkilöä tarkoittava, usein vasemmistosta käytetty suvakki-termi on esimerkki sanastosta, joka pohjautuu alun perin laitaoikeiston retoriikkaan, mutta joka nykypuheessa on normalisoitunut ja saanut jopa paikan virallisessa sanakirjassa.

Vasemmistolla vastapuolena vuonna 2015 olivat hallituspuolueet, perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus, joiden muodostamasta hallituksesta vasemmisto käytti termiä SSS. Tällä viitattiin puolueiden edustajiin Soiniin, Sipilään ja Stubbiin. Termistä voi olla luettavissa myös monia historiallisia merkityksiä, Savola sanoo.

Muutettu 2024-08-23 klo 10:52 ilmaisu ”oikeistopopulistinen” ilmaisuun ”kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen”

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Suomen eduskuntavaalit 2019

Mer i ämnet