Kolu on tehnyt tutkimustaan vuodesta 2022 lähtien ja kiertänyt pitkin Ruotsia etelästä pohjoiseen. Tähän mennessä hän on haastatellut liki yhdeksääkymmentä ruotsinsuomalaista.
Tähtäimessä on kerätä sata ruotsinsuomalaista tarinaa suomen kielen säilymisestä.
– Nyt alkaa olla viimeinen mahdollisuus saada tietoa, minkälaisia kielellisiä kokemuksia on niillä, jotka muuttivat Ruotsiin parikymppisinä 1960- ja 1970-luvuilla, toteaa Jaana Kolu.
Julmia tarinoita kielihäpeästä
Vanhemmat haastateltavat ovat raottaneet ikäviäkin suomen kieleen liittyviä muistojaan.
On perheitä, joissa suomen kieli on ollut tabu. Kieltä on hävetty ja sitä on yritetty ylläpitää salassa. Kokemusta on voinut värjätä suomalaisiin liitetty negatiivinen kuva Ruotsissa.
Nuorten ylpeys suomen kielen taidosta
Kolun tutkimuksessa nuoret ruotsinsuomalaiset puolestaan kertovat suhtautuvansa suomen kieleen ylpeydellä. Heille suomalaisuus on hieno asia.
Kielitaidosta on myös ollut hyötyä, esimerkiksi Haaparannalla moni suomen kieltä puhuva on saanut töitä huonekalujätiltä jo kouluikäisinä.
Iloinen yllätys Jaana Kolulle on ollut se, että vielä kolmannessa polvessakin löytyy ruotsinsuomalaisia nuoria, jotka puhuvat täydellistä suomea.
Muut kielet vievät tilan suomen kieleltä
Suomen kieli voi helposti jäädä varjoon, jos perheessä on useampia kieliä ja jonkinlainen kielihierarkia.
Esimerkiksi englanti saattaa peittää alleen suomen kielen. Ruotsinkielinen vanhempi on myös saattanut vaikuttaa siihen, ettei suomea ole puhuttu kotona.
– Eräskin äiti kertoi, että hän sai vihdoinkin puhua lapsilleen suomea erottuaan lastensa isästä.
Itä-Suomen yliopiston professori Jaana Kolu kertoo videolla, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet suomen kielen säilymiseen ruotsinsuomalaisissa perheissä. Mikäli olet kiinnostunut kertomaan oman tarinasi suomen kielestä, Jaana Kolu kerää edelleen tarinoita aiheesta.