Kuten 8. toukokuuta kerroimme, hallituksen selvittäjä vaatii, että Ruotsin valtion viranomaiset panevat vauhtia suomen kielen ja ruotsinsuomalaisten aseman edistämiseen sekä ottavat aktiivisemman roolin asiassa.

Selvittäjä on jättänyt ehdotuksen, että valtion seurantatehtävät siirretään Tukholman lääninhallitukselta Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitokselle eli Isofille.

Lisäresurssit tervetulleita

Uutisten haastattelema, käytännön vähemmistötyötä Huddingessa tekevä kehityspäällikkö Marjaana Lehmonen Nilsson arvioi, että uudistus toteutuessaan korjaisi nykyisen järjestelmän valuvikoja.

Hän kertoo, että nykyisellään vähemmistöasiat joutuvat liian usein kuntatason päätöksenteossa sivuraiteelle:

– Joitakin asioita on vaikea saada läpi sinne kunnan varsinaiseen päätöksentekoon, niihin rakenteisiin.

Entä korjaako uusi ehdotus puutteet?

– Jos kaikki nämä asiat, joita raportissa esitetään, toteutuvat, niin uskon kyllä että korjaa, Lehmonen Nilsson sanoo ja korostaa resurssien lisäämisen merkitystä uudistuksen toteuttamisessa.

Hän uskoo myös, että seurantatehtävien siirto nimeomaan Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitokselle voisi tuoda paljon synergioita.

Sanktiot puuttuvat yhä

Uudistuksessa ei esitetä kunnille sanktioita, vaikka seurannassa ilmenisi puutteita jatkossa, ja Lehmonen Nilsson muistuttaa, että vähemmistöjen pitää itse seurata tilannetta tarkkana.

– Mutta onhan se pitemmällä tähtäimellä aika kiusallista, jos kunnat eivät noudata voimassa olevia lakeja, hän toteaa.

Katso Marjaana Lehmonen Nilssonin koko haastattelu videolta.