Opetus kansallisista vähemmistöistä on ollut mukana peruskoulujen opetussuunnitelmassa jo vuodesta 2000. Vähemmistöasiantuntija Lennart Rohdin kritisoi nykyistä opetusta aiheesta puutteellisena ja niukkana sen keskittyessä pääasiassa saamelaisiin.

Kouluvirasto: Opetusta kansallisista vähemmistöistä vahvistettu

Kouluviraston oppisuunnitelmista vastaavan osaston johtaja Anna Westerholm sanoo Kouluviraston vahvistaneen opetusta kansallisista vähemmistöistä keskittäessään sen yhteiskuntaopin aineeseen vuonna 2022 voimaan astuneissa kurssisuunnitelmissa. Aiemmin kansallisista vähemmistöistä opetettiin myös historian tunneilla, mutta aineen ylimittainen sisältö kurssisuunnitelmissa johti ongelmiin.

– Kyselyjen avulla meille selvisi, että opettajat jättivät sen pois. He eivät vain ehtineet ja oli muutakin, mitä ei ehditty. Juuri yläasteella on ennestään jo paljon oppisisältöjä ja tulimme siihen tulokseen, että opetus on parempi keskittää yhteiskuntaopin aineeseen keski- ja yläasteelle. Halusimme varmistaa, että opetusta todella annetaan.

Rohdin: Kansallisten vähemmistöjen historia nivoutuu kaikkeen

Vähemmistöasiantuntija Lennart Rohdin kuitenkin kritisoi kurssisuunnitelmien muutosta. Hänen mukaansa kansallisten vähemmistöjen historiaa ei voi opettaa erillisenä kokonaisuutena, koska se nivoutuu tiiviisti moniin yhteiskunnan käännekohtiin.

Kouluviraston osastonjohtaja Anna Westerholm ei pidä tätä ongelmana, ja painottaa yhteiskuntaopin opettajien saavan asianmukaisen koulutuksen historiasta.

– Voin ymmärtää tämän huolen, ja olemme tietysti miettineet asiaa. Mutta historiallinen perspektiivi kuuluu itsestään selvänä osana yhteiskuntaoppiin ja erityisesti, kun kyseessä on alkuperäiskansa saamelaiset. Mutta meidän tulee myös seurata tätä.

Aiheesta keskusteltiin 15 minuter från Uutiset -ohjelmassa.