Uppsalan yliopiston ja tutkimuslaitos RISE:n AI-tutkija, Joakim Nivre, näkee että tekoälyä voisi käyttää apuna kansallisten vähemmistökielten käännöstyössä. Se vaatisi kuitenkin enemmän kielellisiä-, digitaalisia- ja taloudellisia resursseja kuin mitä tällä hetkellä on tarjolla.
– Tekoälyä voidaan varmasti käyttää tulevaisuudessa puhelin- ja videoneuvottelujen tulkkaamisessa, mutta nyt se toimii vain suurten kielten kohdalla.
Suomen kieli poikkeus
Nivren mukaan kansallisten vähemmistökielten mahdollisuudet tekoälyyn perustuviin palveluihin eroavat toisistaan. Suomen kieli on erityisen hyvässä asemassa, koska se on virallinen kieli Suomessa. Muut vähemmistökielet, kuten esimerkiksi meänkieli, voi jäädä syrjään useista syistä.
– Yksi syistä on digitaalisen kielidatan saatavuus, jonka tekninen kehitys vaatisi enemmän resursseja, ja toinen on se, että tämä kehitys on pitkälti kaupallisten yritysten johtamaa, sanoo Nivre ja jatkaa:
– Suomen kielen osalta voidaan jo nyt tehdä asioita, vaikka laatua voisi tietysti aina parantaa. Muiden vähemmistökielten osalta ei tällä hetkellä tehdä juuri mitään.
Myös saamen kielten kanssa on tehty Nivren mukaan töitä jo melko pitkään, mutta tulokset ovat sen osalta olleet toistaiseksi vaatimattomia juuri resurssipulan vuoksi.
Priorisointikysymys
Tutkija uskoo, että kestää vielä pitkään ennen kuin kaikilla vähemmistökielillä olisi mahdollisuus tekoälyyn perustuviin palveluihin.
– Tämä on osittain poliittinen kysymys ja resursseissa on aina kysymys priorisoinnista, Nirve sanoo.
Mikä on AI?
• Tekoäly tunnetaan englanniksi termillä AI, artificial intelligence. Suomeksi artificial tarkoittaa keinotekoista ja intelligence älykkyyttä.
• Tänä päivänä tekoälyä käytetään muun muassa käännöspalveluissa, verkkohauissa, sairaanhoidossa, autoissa sekä tuotteiden valmistamisessa.
