Tukholman yliopiston julkaisemasta maisterintutkielmasta selviää, että ruotsinsuomalaisten käyttämässä sanastossa korostuvat ruokailuun, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät sanat. Tutkimuksen on tehnyt Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksessa Isof:issa kielenhuoltajana työskentelevä Tarja Larsson.

Rullaraput ja fryyssi yleisimpiä

Kartoittaessaan ruotsinsuomalaista sanastoa ja ihmisten suhtautumista siihen Larsson käytti aineistona Sveriges Radio Finskan Vuoden ruotsinsuomalainen sana -äänestyksen vastauksia sekä itse toteuttamansa kyselyn tuloksia.

– Kaikkina kuutena vuotena, jolloin tämä (äänestys) on tähän mennessä järjestetty, oli ehdotettu kahta sanaa: ”rullarappuset” tai ”rullaraput” oli se toinen, ja toinen oli ”fryyssi” eli pakastimesta se ruotsinsuomalainen vastine, Larsson kertoo SVT Uutisille.

Larsson uskoo yhteisen sanaston luovan ruotsinsuomalaisille yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Osa sanoista vaikeampi ymmärtää

Valtaosa aineistossa esiin nousseista termeistä on niin ikään arkeen liittyviä. Tällaisia ovat esimerkiksi palkonki, kardiinit, pendeli ja rondelli.

Larsson törmäsi aineistossa kuitenkin myös sanoihin, jotka eivät edes vuosikymmeniä ruotsissa asuneelle kielenhuoltajalle alkuun auenneet.

– Esimerkiksi ”takapaukku” oli sellainen, mitä piti miettiä vähän aikaa. Sehän tulee krapulasta, baksmällasta. Toinen oli ”päivän rätti”, dagens rätt, eli päivän ateria.

Miksi nuoret käyttävät ruotsinsuomen sanastoa enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät? Katso kielenhuoltaja Tarja Larssonin haastattelu videolta.