1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva lato sijaitsee kivenheiton päässä Ruotsin rajalta, Pohjois-Värmlannin korkeudella. Tomtan tila löytyy Åsnen suomalaismetsistä Peistorpasta eli Piesalasta.
– Leikin tässä ladossa paljon lapsena, mutta en silloin vielä osannut ajatella, että lato on uniikki ja ainoa laatuaan, kertoo omistaja Carina Ryen Nyheim.
Lato on erityinen myös siksi, että se on suojeltu myös Norjan matkustavaisten romanien kulttuurimuistomerkkinä.
– Isoisäni yöpyi täällä myyntimatkoillaan, kun hän kävi näissä suomalaismetsissä, toteaa Taternes Landsforeningin puheenjohtaja Holger Gustavsen.
Toiveena lisää muistomerkkien suojelua
Holger Gustavsen toivoo, että matkustavaisten kulttuurimuistomerkkejä suojeltaisiin lisää.
– Tämä on ensimmäinen suojeltu matkustavaisten kohde, hän sanoo.
Ladon kunnostusprojekti aloitettin vuonna 2007 Norjan Metsäsuomalaismuseon ja Skogfinske intressen i Norge -järjestön aloitteesta.
Katso videolta, mikä merkitys Peistorpan ladolla on metsäsuomalaiselle ja matkustavaisten kulttuurille Norjassa.
Metsäsuomalaisten vähemmistöasema eri maissa
Norja: Metsäsuomalaiset ovat oma kansallinen vähemmistöryhmänsä kveenien/norjansuomalaisten, juutalaisten, romanien ja matkustavaisten (”tatare”) ohella. Vähemmistöstatus myönnettiin vuonna 1999.
Ruotsi: Metsäsuomalaiset ovat osa ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä. Muut kansalliset vähemmistöryhmät ovat tornionlaaksolaiset, saamelaiset, juutalaiset ja romanit. Ryhmien vähemmistöstatus myönnettin vuonna 2000.
Suomi: Metsäsuomalaiset kuuluvat Suomen pääväestöön. Noin 75:llä prosentilla 1500- ja 1600-lukujen metsäsuomalaisista arvioidaan olevan juuret Savossa. Loput 25 prosenttia ovat olleet kotoisin Hämeestä, Karjalasta ja muista Suomen maakunnista.