Blåbär i skogen

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Välttämättömyydestä ajanvietteeksi. Marjanpoiminnan luonne on vuosikymmenten varrella muuttunut. Foto: SVT Arkiv

Mustikkaa ei enää pakko poimia – Suomessa marjastetaan silti ahkerasti

Uppdaterad
Publicerad

Ennen vanhaan luonnonmarjoja kerättiin Suomessa oman ruokatalouden tueksi. Nykyään marjanpoiminta on pikemminkin suosittu harrastus, jonka avuksi voi ottaa uutta tekniikkaa.

– Noin puolet työikäisistä suomalaisista harrastaa marjastusta. Malli saadaan usein kotoa, kertoo Suomen Marttaliiton kehittämispäällikkö Marjo Rantapusa.

– Pandemian aikaan metsään mentiin niin paljon, että Suomesta loppuivat marjanpoimurit.

Arvostus kasvanut

– Mustikka on luonnonmarjoista se, jota suomalaiset poimivat eniten, sanoo Rantapusa.

– Itse kasvatetun ja luonnosta poimitun ruoan arvostus on kasvanut. Nyt on nähtävissä sellaista trendiä, että ihmiset haluavat nähdä mistä oma ruoka tulee.

Nuoret poimivat vähiten

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Tilastokeskuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan Suomessa marjanpoimintaa harrastetaan vähiten nuorten keskuudessa.

Kuitenkin edelleen vuonna 2019-2021 noin 38 prosenttia 15-24-vuotiaista harrasti marjastusta. Nuorten kiinnostus marjastusta kohtaan on pysynyt kolmen tutkimuskerran välillä jokseenkin samana.

Samana ajanjaksona 68 prosenttia 65-74- vuotiaista suomalaisista poimi marjoja.

Lähde: Luonnonvarakeskus. www.luke.fi Foto: SVT nyhetsgrafik

Ruotsalaiset marjastavat vähemmän

Aivan vertailukelpoisia lukuja ei Ruotsista ole saatavilla, mutta Ruotsin Luonnonsuojeluviraston mukaan vuonna 2014 vain noin 14 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti harrastaneensa marjastusta.

Videolla Marjo Rantapusa Marttaliitosta kertoo, missä osassa Suomea marjastetaan ahkerimmin ja mikä uusi apuväline auttaa nyt mustikanpoimijoita Suomessa.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.