Talvisodan ja jatkosodan aikana lähetettiin 70 000 sotalasta Suomesta sotaa pakoon Ruotsiin. Naapurimaata haluttiin auttaa ”Finlands sak är vår” –hengessä, mutta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Monet sotalapset joutuivat pahoinpitelyn ja hyväksikäytön uhreiksi.  

– Meitä pahoinpideltiin koko ajan. Sen lisäksi tapahtui asioita, joista en halua edes puhua, Bengt Lander kertoo omista kokemuksistaan.

Tarvitaan viesti päättäjiltä

Koska kaikkia sotalapsia ei voitu sijoittaa yksityiskoteihin, Ruotsissa rakennettiin suomalaislapsille 400 lastenkotia. Näissä oli paikat 8000 sotalapselle.

Ruotsisssa laaditaan parhaillaan korvausjärjestelmää kaltoin kohdelluille lastenkotilapsille, mutta sotalapset on jätetty kokonaan sen ulkopuolella. Nyt sotalapset vaativat oikeuksiaan.

– Tarvitaan joko uusi muotoilu lakiin tai selvä lausunto valtiopäiviltä tai sosiaalivaliokunnalta, että sotalapsille on annettava mahdollisuus korvaukseen, Kai Rosnell, Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliiton sihteeri sanoo.

Ruotsi vetäytyy vastuusta

Tutkija Pertti Kavén sanoo, että Ruotsi haluaa vetäytyä kokonaan vastuusta kaltoin kohdeltuja sotalapsia kohtaan. Ministeriön mukaan sotalapset lähetettiin vapaaehtoisesti Ruotsiin ja he tulivat yksityisten organisaatioiden kautta.  

– Tämä alkoi yksityishenkilöiden aloitteesta, mutta joulukuun 22. päivä 1939 komitea valtiollistettiin, eli se sai kaikki rahansa valtion budjetista. Kyllähän Ruotsin valtio on silloin olennainen tekijä, tutkija Pertti Kavén tiivistää.

SVT:n suomenkielisen toimituksen dokumentti Osoitelappu Tuntematon / Adresslapp Okänd nähdään 7. marraskuuta SVT2-kanavalla kello 22.15.