Karoliininen instituutti palauttaa 1800-luvulla Suomesta Ruotsiin vietyjen suomalaisten vainajien jäännökset Suomeen elokuun lopulla.
Yksi suuri kysymysmerkki on kuitenkin se, että noin joka neljännen palautettavan pääkallon kohdalla ei ole mitään tietoa siitä, mistä päin Suomea ne ovat peräisin. Tutkijoiden mielestä tämä on erittäin ongelmallista.
– Näiden vainajien alkuperää ei ole edes pyritty lähemmin tutkimaan, eli pitäisi ensin tehdä kattava selvitys, sanoo arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta.
Ruohosen mukaan pääkalloille tulisi tehdä esimerkiksi muinais-DNA ja hiiliajoitus-analyyseja alkuperän selvittämiseksi.
Ministeriö: Tarkan alkuperän selviäminen epätodennäköistä
Suomen opetusministeriöstä kerrotaan SVT Uutisille, että jäännösten alkuperästä ei todennäköisesti voisi saada riittävän tarkkaa tietoa hautapaikan määrittämiseksi edes modernien luonnontieteellisten analyysien avulla.
Sekä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osasto että arkeologi Juha Ruohonen suhtautuvat opetusministeriön lausumaan kriittisesti. Ruohonen pitää ministeriön vastausta outona.
– Tottakai meidän pitäisi pyrkiä ihan vainajien oikeusturvankin suhteen selvittää mahdollisimman tarkasti, että mistä päin he ovat kotoisin, Ruohonen sanoo.
Opetusministeri Sari Multala (KOK) ja hallitusneuvos Joni Hiitola kirjoittivat jäännöksiä koskevassa Suomen valtion palautuspyynnössä Ruotsin hallitukselle 22.12.2023, että ministeriö varmistaa suomalaisten vainajien jäännösten tarkoituksenmukaisen ja kunnioittavan hautaamisen seurakuntien hautausmaille.
Videolla arkeologi Juha Ruohonen kertoo, mitä jäänteiden alkuperästä voitaisiin oppia tutkimuksella.