15 minuter från Uutiset käsitteli Ruotsista nyt Suomeen palautettuja kalloja ja muita ihmisjäännöksiä.
– Kallonpalautukset ovat edistys ja myös läpimurto, etenkin jos katsoo mitä maailmassa on tapahtunut historiallisesti, sillä rotututkimuksia on tehty muuallakin kuin Ruotsissa, sanoo rasismia tutkinut dosentti Tobias Hübinette.
Ruotsinsuomalainen aktivistiryhmä oli vaatinut Karoliinisessa instituutissa säilytettyjen kallojen palauttamista Suomeen peräti kuuden vuoden ajan.
”Sovintokomissio lienee tarpeen”
– Tällä on suuri merkitys, mutta toivottavasti tämä on myös alku suuremalle prosessille, sanoo yksi aktivistiryhmän jäsenistä, etnologi Stellan Beckman.
– Totuus- ja sovintokomissio lienee tarpeen, sillä ruotsinsuomalaisen vähemmistön historiassa on erittäin monta kysymystä, jotka tulisi selvittää.
Esimerkkinä Beckman mainitsee Ruotsin lastenneuvoloissa aikoinaan jaetut suositukset siitä, että lapsille ei tulisi opettaa suomea, koska sen uskottiin vaikeuttavan lasten kielellistä kehitystä.
– Tämä on asia josta on kuultu puhuttuvan, mutta tietääkseni tätä asiaa ja sen vaikutuksia ei ole lainkaan tutkittu, Beckman sanoo.
Vähemmistöt vaativat usein julkista anteeksipyyntöä osana sovintotyötä. Anteeksipyynnöt eivät kuitenkaan tule valtiolta helposti, sillä ne saattavat johtaa vaatimuksiin muista toimenpiteistä, kuten taloudellisista korvauksista ja lakimuutoksista, arvioi Hübinette.
Katso viimeisin 15 Minuter från Uutiset -jakso SVT Playssa.