– Olemme vasta ottaneet näytteet. Jos tutkimusrahoitus järjestyy, niin sitten aloitetaan varsinainen tutkimustyö eli ryhdytään analysoimaan näytteitä ja selvittämään ihmisten historioita arkistolähteistä, arkeologi Ulla Moilanen tamperelaisesta Museokeskus Vapriikista kertoo.
Neljän vainajan täydelliset nimet on jo saatu vahvistettua historiallisista lähteistä.
– Voimme DNA:sta esimerkiksi selvittää ihmisten välisiä sukulaisuussuhteita. Voimme tutkia taudinaiheuttajia ja terveydentilaa. Stabiili-isotooppitutkimuksilla voimme selvittää ihmisten alkuperää ja liikkuvuutta, Moilanen listaa.
Vainajilla useita kotimaakuntia
Karoliininen instituutti palautti elokuussa Suomeen yhteensä 82 pääkalloa, jotka oli viety Ruotsiin rotututkimusta varten 1800-luvun lopulla.
Sunnuntaina 42 vainajan jäännökset haudattiin Pälkäneelle. 13 pääkalloa tullaan hautaamaan Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Runsaan 20 kallon alkuperää ei vielä tiedetä.
Jopa lähtökunta saatavissa selville
Arkeologi Ulla Moilanen toivoo hankkeelle rahoitusta, jotta voidaan selvittää, mihin kallot pitäisi haudata. Moilasen mukaan DNA- ja isotooppitutkimuksilla voidaan selvittää jopa kunta, josta kallo on kulkeutunut Karoliiniseen instituuttiin.
Tutkimustyön tuloksia saadaan todennäköisesti odottaa useita vuosia. Opetusministeriö ei ole vielä vahvistanut SVT Uutisille, missä toistaiseksi tuntemattomia pääkalloja aiotaan säilyttää ja myönnetäänkö alkuperän selvittämiseen rahoitusta ennen kuin kallot haudataan.