Sii álggahedje miellačájehemiid cuoŋománus 2016:s mat dál áitet Greenpeace USA ceavzima.
Logiduháhiid mielde olbmo ja badjel 300 eamiálbmotčeardda čoahkkanedje vuosttildit oljojohtolaga mii manná guovdu North Dakota Sioux-álbmoga guovllu čađa.
– Vaikko vel Energy Transfer geahččala muktit dán dáhpáhusa nu ahte lea sáhka beareGreenpeaces, de lea dát ollu viidát, dadjá Greenpeace Internationala láhkačeahppi Amy Jacobsen.
2017:s stevdnii oljofitnodat Energy Transfer Greenpeace USA. Greenpeace oaivvilda ahte lea sáhka SLAPP:as, juridihkalaš proseassa man ulbmil lea jaskkodahttit organisašuvnnaid mat gieđahallet olmmošlaš riekteáššiid ja birasáššiid.
Fitnodat vástida e-maila bokto
– Go lea čohkkán riektelanjas, de gal lea čielggas ahte sis eai leat duođaštusat daidda čuoččuhusaide Greenpeace vuostá, dadjá Amy Jacobsen SVT Sápmái.
SVT Sápmi lea ohcan Energy Transfer ságaide, muhto fitnodat vástida e-maila bokto. Sii čállet ahte leat duhtivaččat go Greenpeace sivahallo daguin sin ja North-Dakota álbmoga vuostá. Sii oaivvildit ahte Greenpeace sihke ruhtadii ja oahpahii miellačájeheddjiid.
”Our victory is shared with the people of Mandan and throughout North Dakota who had to live through the daily harassment and disruptions caused by the protesters”, čuozzu kommentáras maid sáhttá lohkat eanet dás vuollelis.
Geahččalit Anti-slapp-njuolggadusaid
Greenpeace International lea dat vuosttaš gii geahččala 2024 EU anti-slapp-lága go leat stevdnen oljofitnodaga hollándalaš duopmostuolus. Láhka galgá suddjet organisašuvnnaid mat barget álbmoga beroštumis slapp-diggeáššiid vuostá, nu gohčoduvvon ”slappsuits”.
Njuolggadusat siskkildit ávžžuhusaid mat earret eará álkidit duopmostuoluid gieđahallat boasttogeavaheami diggeáššiin
Eahpenjuolga váikkuhus Ruŧŧii
Greenpeace Ruoŧŧa ii eahpenjuolga váikkuhuvvo USA stevdnemis, muhto Erika Bjurström oaivvilda ahte biraslihkadus váikkuhuvvvo.
– Stuorit fitnodagat geahččalit dáinna lágiin balddihit dálkkádat- ja biráslihkadusaid.
Son sávvá ahte eanet riikkat geavahit EU ođđa njuolggadusaid.
– Mii geahččalit vuortnuhit EU-miellahttoriikkaid vai sáhttit joatkit moaitit stuora oljoindustriijaid.