Mannán giđá almmuhii ođásgáldu Ekot guorahallama mii čájehii ahte badjel 6 000 hektára duottarmeahcci mii galggái suodjaluvvot njeidojuvvui njeallji jagi siste..

Mehciin miehtá ruoŧa duottarguovllu davvi Dalaris gitta Norrbottenii leat luondduárvosaččat ja siskildit áidnalunddot ekovuogadaga valljivuođa.

Ruoŧa ráđđehus oaivvilda ahte Ruoŧa meahccegoziheapmi lea doarvái, muhto EU hálida kárttet ja gozihit duottarmehciid.

Guorahallan jođus

Guovvamánus bijái ráddehus johtui guorahallama ”Ovddidit bistevaš ja gilvaleaddji meahccedoallu” ja Göran Örlander leai guorahallii, ovddeš professor meahccedikšumis.

Dál dieđiha áviisa Dagens Nyheter ahte guorahallamis evttohit ahte galga šaddat álkibut njeaidit duottarmehciid.

Dál ferte leat lohpi njeaidit duottarmehccid ja dat mielddisbukta ahte meahcceeaiggát ferte vuos oažžut lobi Meahcceráđđehusas, guhte fas ferte vuhtiiváldit boazodoalu ja kultur- ja luondduárvvuid.

Dán sáhttá boahtastahttit iežá mehciiguin gos njeaidindieđiheapmi automáhtalaččat dohkkehuvvo jus Meahccestivra ii leat gullon guđa vahkkui. Muhto guorahallama jelgii de háliidit oanihit dan logi beaivái go eanemus njeaidindieđiheamit guorahallojit automáhtalaččat.

Dutkit moitet

Örlander ii hálit dadjat maidege áviisii, son čujuha vuosttas oassesmiehtamušii mii almmohuvvo jahkemolsašumis.

Máŋga dutkit goit moitet guorahalli evttohusaid.

-Visot duottarmeahcit mat eai leat formalalaččat sudjejuvvon jávket hui jođánit. Diehtokárttat njeaidindieđiheamiin lea go soahteguolu, vuovdenjáskan buotalaga. dadja meahccedutki Per Angelstam, professor Høgskolen i Innlandet, Norggas.

Per Sandström, doseanta meahccedoallamis SLU:as, dutká meahccedoalu váikkuhusaid boazodollui.

-Mii fertet buorebut dikšut min duottarmehcciid, ii vuoimmehuhttit njuoggádusaid. 70 jagi ođđaáigásaš meahccedoallu lea bilidan ollu guohtuneatnamiid. Jeagil lea joatkveaččat unnon , son dadja.