Monelle lipun tai viirin salkoon nostaneille lipusta on tullut tärkeä metsäsuomalaisen identiteetin merkki.
– Olemme ylpeitä suomalaisuudestamme, kertoo Ingrid Lillian Wilhemsen, joka asuu Øierenissä, Brandvallin suomalaismetsissä.
– Äitini sanoi, että hän on suomalainen ja että hänellä on sisua. Se oli jotain mistä olla ylpeä, lisää Wilhemsenin naapurissa asuva Heidi Karldatter Nordhagen.
Metsäsuomalaiset ovat Ruotsiin ja Norjaan 1500- ja 1600-luvuilla muuttaneita suomalaisia ja heidän jälkeläisiään.
METSÄSUOMALAISTEN VÄHEMMISTÖASEMA
Ruotsi: Metsäsuomalaiset ovat osa ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä. Muut kansalliset vähemmistöryhmät ovat tornionlaaksolaiset, saamelaiset, juutalaiset ja romanit. Ryhmien vähemmistöstatus myönnettin vuonna 2000.
Norja: Metsäsuomalaiset ovat oma kansallinen vähemmistöryhmänsä kveenien/norjansuomalaisten, juutalaisten, romanien ja ”tatare”/matkustavaisten ohella. Vähemmistöstatus myönnettiin vuonna 1999. Saamelaisilla on alkuperäiskansa-asema.
Suomi: Metsäsuomalaiset kuuluvat Suomen pääväestöön. Noin 75 prosentilla 1500- ja 1600-lukujen metsäsuomalaisista arvioidaan olevan juuret Savossa. Loput 25 prosenttia ovat olleet kotoisin Hämeestä, Karjalasta sekä muista Suomen maakunnista.