Ingvesin mielestä mahdollinen siirtyminen euroon olisi viisainta tehdä taloudellisesti ”jokseenkin hyvinä aikoina” – eikä Nato-jäsenyyden tapaan vasta sitten, kun ollaan jo kriisin keskellä.
Ingevesin mukaan kyse ei ole vain siitä, että Ruotsi hoitaa oman tonttinsa talouskysymyksissä. Vaakakupissa painavat myös maailmantalouden liikkeet.
– On paljon huolestuttavampaa, jos esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla tapahtuu jotain suurta – ja yhtäkkiä ollaan selkä seinää vasten, Ingves sanoo SVT Uutisille.
”Rahoitusvakaus puoltaisi euroa”
Valtionpankin entinen pääjohtaja katsoo, että rahoitusvakauden näkökulmasta Ruotsin olisi pitkällä aikavälillä turvallisempaa olla mukana euroyhteistyössä.
– Ruotsilla on todella suuri finanssisektori, ja Ruotsin kruunu on valuuttana pieni. Tämä yhdistelmä vaatii pidättyväistä linjaa ja hyvää järjestystä kaiken aikaa, Ingves sanoo.
”Ruotsi sitoutui liittymään euroon”
Ruotsalaiset hylkäsivät euroon siirtymisen kansanäänestyksessä 2000-luvun alkupuolella, vaikka Ruotsi oli jo 1990-luvulla hyväksymässä EU:n perussopimusta, jossa jäsenvaltiot sitoutuivat suuntavansa kohti yhteisvaluuttaa.
– Ruotsi on EU:n jäsenenä juridisesti sitoutunut liittymään euroon ennemmin tai myöhemmin. Siitä syystä kysymys tulee ehkä silloin tällöin nousemaan esiin, Ingves arvioi.
Euron vastustus lieventynyt
Viime vuosina euron kannatus Ruotsissa on vahvistunut ja samalla vastustus lieventynyt. Trendi selviää Tilastollisen keskustoimiston (SCB) ja Göteborgin yliopiston SOM-instituutin mielipidemittauksista.
SCB:n laajassa mittauksessa kesän korvalla noin 46 prosenttia oli euron siirtymistä vastaan, kun taas noin 34 prosenttia kannatti sitä. Vajaat 20 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Euron kannatus on seurannut jossain määrin kruunun kurssin kehitystä. Viime vuosina kruunun kurssi on ollut suhteellisen heikko.
Videolla Stefan Ingves kommentoi eurokysymystä SVT Uutisille.
