Tukholmalaisella stressiklinikalla työskentelevä fysioterapeutti Heli Ristiniemi on työssään valmentanut liki 2000 potilasta sairauslomalta takaisin työelämään. Ristiniemen mukaan naiset ajattelevat helposti työasioita myös kotona ja kotiasioita töissä.
– Meitä naisia on opetettu leipomaan pullia ja huolehtimaan kaikista samalla, kun tehdään uraa. He eivät ole läsnä hetkessä ja vaativat itseltään enemmän kuin, mitä heillä on kapasiteettia, Ristiniemi selvittää.
Tanskalaistutkijat ovat jo jonkin aikaa puhuneet miesten ja naisten stressitasojen erosta. Tutkijoiden mukaan naisten stressi jatkuu töiden jälkeen jopa iltakymmeneen saakka samalla, kun miesten stressi laskee lähes välittömästi kotiintulon jälkeen.
”On oltava trendikäs ja menestyvä”
Viime vuosina stressiperäisestä uupumuksesta kärsivien nuorten naisten määrä on lisääntynyt. Tämä on huomattu myös tukholmalaisella stressiklinikalla, missä jo puolet hoitoon tulevista naisista on kolme- nelikymppisiä, perheellisiä tai perheettömiä.
– Siihen tulevat lisäksi median kautta tulevat esikuvat ja odotukset. On oltava trendikäs ja menestyvä. Voi olla vaikea tietää kuka ja mitä on. Monet menevät liiasta informaatiosta sekaisin ja ajautuvat tekemään asioita. He sanovat minulle että ”Jag bara körde på”, kunnes eivät enää kerta kaikkiaan jaksa.
Unohtelu sai hakemaan apua
Vaativassa akateemisessa ammatissa työskentelevä nelikymppinen ”Maija” on kolmen kouluikäisen lapsen äiti ja parhaillaan sairauslomalla. Hän hakee stressiklinikalta apua selvitäkseen työ- ja perhe-elämän ristitulessa.
– Tämä johtuu sekä perheestä että työstä. Minulla meni pitkään, ennen kuin ymmärsin hakea apua. Unohtelin paljon enkä saanut nukutuksi. Saatoin mennä kauppaan, enkä tiennyt miksi olin siellä, miten sinne olin tullut ja mitä olin tekemässä. Silloin iski paniikki ja aloin ymmärtää, ettei tämä ollut normaalia.
Osattava sanoa ei
Stressin aiheuttamasta uupumuksesta parannutaan yksilöllisesti. Parhaimmillaan alle puolessa vuodessa, mutta on tavallista, että parantumiseen menee parikin vuotta. ”Maija” kertoo ymmärtäneensä, kuinka tärkeää on kuunnella itseään.
– Pitää ymmärtää, että keho viestittää oireilullaan, mikä on ok ja mikä ei ole. Silloin omia toimintatapoja pitää muuttaa. On tärkeää oppia tietämään, mitä tarvitsee voidakseen hyvin. Tärkeää on myös osata sanoa ei.