Malin Langefors, enhetschef, Länstyrelsen i Stockholm, Venla Odenbalk, reporter på Uutiset, grafik.

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Miten suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat kunnat ovat käyttäneet saamansa tukirahat? Toimittaja Venla Odenbalk käy läpi esimerkkejä Tukholman lääninhallituksen Malin Langeforsin kanssa. Foto: SVT

Suurin osa suomen kielen hallintoaluerahoista menee usein koordinointiin – nämä kunnat toimivat toisin

Publicerad

Ruotsin valtio maksaa vuosittain tukirahaa yli 60 kunnalle, jotta ne voivat työskennellä ruotsinsuomalaisten oikeuksien vahvistamiseksi. Useimmat kunnat käyttivät viime vuonna valtaosan saamistaan rahoista koordinointiin, kuten koordinaattorien palkkakustannuksiin, mutta esimerkiksi Mariestadissa ja Trelleborgissa päätettiin tehdä toisin.

Länsi-Götanmaalla sijaitseva Mariestad on yksi Ruotsin 66:sta suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvasta kunnasta, joille valtio maksaa tukea ruotsinsuomalaisten oikeuksien vahvistamiseksi.

Vuonna 2023 Mariestadin kunta käytti valtaosan saamastaan tukirahasta vanhustenhoitoon. Muihin hallintoaluekuntiin verrattuna tämä priorisointi oli poikkeuksellinen, koska useimmat kunnat käyttivät pääosan rahoistaan koordinointikuluihin.

Suomen kielen hallintoalue

Hallintoaluerahojen käyttöä valvovan Tukholman lääninhallituksen mukaan tukirahat, joita käytetään vanhustenhoitoon, menevät usein erilaisiin vanhuksille suunnattuihin musiikki- ja kulttuuritapahtumiin, henkilökunnan koulutuksiin tai opintovierailuihin.

Panostuksia esikoulutoimintaan ja tiedottamiseen

Muita kuntia, jotka erottuivat tukirahojen käyttökohteiden suhteen, olivat muun muun muassa Trelleborg ja Haninge. Trelleborgissa tukirahaa käytettiin erityisesti esikoulutoimintaan, Haningessa taas tiedottamiseen.

Tukholman lääninhallituksen mukaan kunnilla on melko vapaat kädet valita, miten saamansa tuen käyttävät.

– Tulkintamme mukaan valtiontukea ei tule käyttää sellaisiin asioihin, joista säädetään muussa lainsäädännössä kuin vähemmistölaissa, eikä sellaisiin asioihin, joihin kunta saa jo muuta valtiontukea, yksikönpäällikkö Malin Langenfors sanoo.

Näin kunnat käyttivät vuonna 2023 saamansa valtionavustuksen

  1. Koordinointi 42 % (35 003 635 kr)
  2. Kieli ja kulttuuri 24 % (19 895 419 kr)
  3. Vanhustenhoito 12 % (10 239 227 kr)
  4. Esikoulu 11 % (9 240 792 kr)
  5. Yleinen tiedotus 6 % (5 109 626 kr)
  6. Vaikuttaminen, osallistuminen ja neuvonpito 2 % (1 695 768 kr)
  7. Tapausten käsittely 1 % (637 278 kr)
  8. Muut asiat 1 % (1 033 564 kr)

Lähde: Tukholman lääninhallitus. Pohjana kuntien oma raportointi Tukholman lääninhallitukselle valtiotuen käytöstä vuonna 2023.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Suomen kielen hallintoalue

Mer i ämnet