Karlskoga tekee suurimmaksi osaksi hyvää työtä osana suomen kielen hallintoaluetta, sanovat ystävykset Laura Sumanen ja Fanny Salonen. Parantamisen varaa kuitenkin on. Kunta voisi tehdä nykyistä enemmän nuoremman sukupolven saamiseksi mukaan.
– Meillä ei ole luonnollista kokoontumispaikkaa. Kun kunta järjestää suomenkielisiä tapahtumia, harvoin näkee meidän ikäisiämme ihmisiä, sanoo Fanny Salonen.
Vaikea tavoittaa
Osa ongelmasta on, että voi olla vaikea löytää ja saada yhteys nuorta polvea edustaviin ihmisiin.
– Luulen, että nuorilla on nykyään vähemmän kiinnostusta osallistua yhdistystoimintaan. En väitä, että olisimme yrittäneet järjestää jotain, mutta ihmiset eivät tule tapahtumiin. Ei ole valmiita tapaamispaikkoja ja olemme hyvin hajallaan, sanoo Laura Sumanen.
Eri taustat
Nuorempien sukupolvien yhteydet Suomeen ovat erilaisia kuin esimerkiksi suuren työvoimasiirtolaisuuden aikana Ruotsiin tulleiden.
Laura Sumanen ja Fanny Salonen tulivat molemmat Ruotsiin aikuisina ja heidän kuvansa Suomesta on ajalta, jolloin he kasvoivat Suomessa.
– Ne, jotka ovat kasvaneet Ruotsissa, kokevat Suomen enemmän lapsuuden kesämuistojen kautta, sanoo Laura Sumanen.
Kunta on samaa mieltä
Anne Ågren, Karlskogan kunnan vähemmistöstrategi, on samaa mieltä siitä, että nuorempia on vaikea saada mukaan toimintaan. Ongelma ei kuitenkaan koske vain Karlskogaa.
– Olemme keskustelleet tästä paljon kaikkien Ruotsin koordinaattoreiden yhteisissä konferensseissa. Meillä on kaksi suurta ongelmaa: miten innostaa nuoria ja miten tavoittaa heidät, jotka eivät ole yhdistysaktiiveja, Ågren sanoo.
– Tämä on suuri dilemma ja tiedän, että Karlskoga ei ole yksin, vaan tämä koskee kaikkia suomen kielen hallintoalueita, hän jatkaa.
