Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa ruotsinsuomalaisilla on erityisen vahvat kielelliset oikeudet.
Kuntien lisäksi myös alueet (regioner) voivat liittyä suomen kielen hallintoalueeseen ja hakea valtionavustusta esimerkiksi tiedotustoimintaan. Tällä hetkellä Ruotsin alueista 15 kuuluu jonkin kansallisen vähemmistökielen hallintoalueeseen ja näistä 12 suomen kielen hallintoalueeseen.
Valtionavustusta oikeuksien toteuttamiseen
Hallintoaluekunnat saavat erityistä valtionavustusta, joka on tarkoitettu käytettäväksi niiden asukkaiden oikeuksien toteuttamiseksi.
Vähemmistölain mukaan perussumma on 660 000 kruunua, mutta asukasluvusta riippuen rahaa voi saada enemmänkin.
Myös saamella ja meänkielellä omia hallintoaluekuntia
Osa Ruotsin kunnista kuuluu vastaavasti myös saamen tai meänkielen hallintoalueeseen. Sama kunta voi kuulua myös useamman kuin yhden kielen hallintoalueeseen yhtä aikaa.
Oikeuksia myös hallintoalueiden ulkopuolella
- Vähemmistölain mukaan kuntien on suojeltava ja edistettävä suomea ja muita kansallisia vähemmistökieliä, vaikka ne eivät kuuluisi mihinkään hallintoalueista. Tämä tarkoittaa, että ruotsinsuomalaisilla on oikeus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltään kaikissa Ruotsin kunnissa riippumatta siitä, kuuluvatko ne suomen kielen hallintoalueeseen.
- Viranomaisten on tiedotettava kansallisiin vähemmistöihin kuuluville heidän oikeuksistaan koko Ruotsissa.
- Koulussa käyvällä lapsella on oikeus suomen äidinkielenopetukseen ensimmäisestä luokasta alkaen kaikkialla maassa.
- Kaikkien Ruotsin kuntien on myös tarjottava suomenkielistä vanhustenhuoltoa, kokonaan tai oleellisilta osin, jos kunnassa on saatavilla suomen kieltä taitavaa henkilökuntaa.