Jaana Isokosken mukaan kyse on siitä, miten hallintoalueen rahaa käytetään ja mistä rahoista hänen palkkansa maksetaan.
Borås saa vuosittain noin kaksi miljoonaa kruunua valtionavustustusta, koska kaupunki kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Tästä rahasta 1,2 miljoonaa kruunua eli yli puolet käytetään Isokosken koordinaattorin tehtävän rahoittamiseen, kun mukaan lasketaan myös assistentti- ja yleiskustannukset.
Isokoski katsoo, että hänen palkkansa pitäisi suurelta osin maksaa Boråsin kaupungin omista varoista. Näin ollen valtion maksama avustus eli hallintoalueraha voitaisiin suuremmassa määrin käyttää toimintaan, joka hyödyttää kaupungin ruotsinsuomalaista vähemmistöä. Vähemmistöön arvioidaan kuuluvan noin 10 000 kuntalaista.
Koulutus suomen kielessä jäi väliin
Jaana Isokosken mukaan esimerkiksi Boråsin vanhustenhoitoon on toivottu suomenkielistä päiväkeskusta. Lisäksi esikoulu- ja kouluhenkilökunta tarvitsisi lisäkoulutusta suomen kielessä.
– Valtionavustuksen pitäisi mennä lisäkustannuksiin. Ja jos henkilökunnalle annetaan lisäkoulutusta, luonnollisesti kyse on lisäkustannuksesta. Emme voineet lähettää henkilökuntaa koulutukseen tänä vuonna, hän sanoo.
Joitakin hallinnollisia kuluja Isokoski on voinut kattaa omasta budjetistaan, mutta kyse on hänen mukaansa pienistä summista.
Kunta: ”Koordinaattorin virka turvattu”
Samantyyppinen suuntaus suomen kielen hallintoaluerahojen käytössä näkyy eri puolilla maata. Kaikkiaan 66:sta hallintoalueeseen kuuluvasta kunnasta 43 raportoi käyttäneensä viime vuonna enemmän kuin puolet valtionavustuksestaan koordinointitehtäviin.
Boråsin työelämälautakunnan puheenjohtaja Mats Danielsson (C) sanoo, että hän kuulee ensimmäistä kertaa kritiikkiä järjestelystä. Hänen mukaansa nykyiseen rahankäyttöön liittyy myös merkittävä etu.
– Etuna on, että (hallintoaluekoordinaattorin) virka on turvattu, kun keskustelemme kunnassa säästöistä. Siinä yhteydessä tämä virka ei tule koskaan esille, koska sen rahoitus tulee kunnan ulkopuolelta.
Videolla koordinaattori Jaana Isokoski kommentoi valtionavustuksen käyttöä.
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE RUOTSISSA
- Ruotsin kunnista 66 kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Hallintoaluekunnaksi hakeutuminen on vapaaehtoista.
- Liittyessään hallintoalueeseen kunta on velvollinen tarjoamaan asukkailleen palveluja suomeksi sekä vahvistamaan suomen kielen asemaa ja ruotsinsuomalaista kulttuuria laajemmassa mittakaavassa kuin Ruotsin muissa kunnissa.
- Ruotsissa on myös meänkielen ja saamen hallintoalueet.
- Vähemmistölain mukaan kaikki kunnat ovat velvollisia suojaamaan ja edistämään suomen kieltä ja muita kansallisia vähemmistökieliä, vaikka kunta ei kuuluisi vähemmistökielten hallintoalueisiin. Tämä tarkoittaa, että ruotsinsuomalaisilla koko maassa on oikeus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltään – riippumatta siitä, kuuluuko heidän kotikuntansa suomen kielen hallintoalueeseen.