Foto på den nyblivna svenska medborgaren Sonja Lagström och Uppsala slott

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Tuore Ruotsin kansalainen Sonja Lagström aikoo osallistua kansalaisuusseremoniaan Uppsalan linnassa kansallispäivänä. Foto: Andreas Hult

Tuore kaksoiskansalainen: ”En olisi ollut valmis luopumaan Suomen kansalaisuudesta”

Publicerad

Kiinnostus Ruotsin kansalaisuutta kohtaan on lisääntynyt pohjoismaalaisten keskuudessa sen jälkeen, kun kaksoiskansalaisuus tuli mahdolliseksi. Sonja Lagström Suomesta on yksi monista Pohjoismaiden kansalaisista, jotka ovat päättäneet hankkia Ruotsin kansalaisuuden.

Kesäkuun kuudentena päivänä monet Ruotsin kansalaisuuden saaneet osallistuvat kansalaisuusseremonioihin eri puolilla Ruotsia.

Suomesta Ruotsiin neljä vuotta sitten muuttanut Sonja Lagström on yksi niistä, jotka on kutsuttu juhlimaan uutta kansalaisuuttaan. Lagström sai Ruotsin kansalaisuuden viime vuonna, ja samalla hänestä tuli myös kaksoiskansalainen.

Kaksoiskansalaisuus

– Jos Ruotsin kansalaisuuden saamisen kriteerinä olisi ollut, että minun olisi pitänyt luopua Suomen kansalaisuudestani, en olisi vaihtanut kansalaisuutta. Sitten olisin vain pitänyt Suomen kansalaisuuden, Lagström kertoo.

Kaksoiskansalaisten määrä on kasvanut

Lagström ei ole ainoa, jolle kysymys on ajankohtainen. Ruotsin kansalaisuuden vuosittain saaneiden suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun Suomi alkoi sallia kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003. Tämä selviää Tilastollisen keskustoimiston (SCB) tiedoista.

Ennen kaksoiskansalaisuuden käyttöönottoa Ruotsin kansalaisuuden sai vuosittain noin 1 500 suomalaista. Vuoden 2003 jälkeen keskiarvo on ollut noin 2 400 vuodessa.

Ruotsin kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä kahden viime vuosikymmenen aikana. Korostettuina ovat vuodet, jolloin kukin maa on sallinut kaksoiskansalaisuuden. Foto: Henrik Crona, SVT Nyhetsgrafik

Ruotsi oli eturintamassa tarjoamassa mahdollisuutta kaksoiskansalaisuuteen vuonna 2001. Uudistuksen vaikutus alkoi kunnolla näkyä vasta sitten, kun myös muut maat alkoivat tarjota tätä mahdollisuutta.

Norjalaiset erottuvat

Samanlainen suuntaus on nähtävissä myös muiden Pohjoismaiden kansalaisten keskuudessa. Etenkin norjalaiset ovat halunneet kaksoiskansalaisiksi.

Kun Norja salli kaksoiskansalaisuuden pandemian kynnyksellä vuonna 2020, norjalaiset hankkivat Ruotsin kansalaisuuksia peräti viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2019.

Videolla Suomesta Ruotsiin muuttanut Sofia Lagström kertoo, miksi hän päätyi hakemaan Ruotsin kansalaisuutta sekä mitä uusi kansalaisuus hänelle merkitsee.

KAKSOISKANSALAISUUS POHJOISMAISSA

  • Kaksoiskansalaisuus tarkoittaa, että olet samanaikaisesti kahden maan kansalainen.
  • Jos saat toisen pohjoismaan kansalaisuuden, voit säilyttää myös alkuperäisen kansalaisuutesi.
  • Kaksoiskansalaisuus on ollut sallittua Ruotsissa vuodesta 2001, Suomessa ja Islannissa vuodesta 2003, Tanskassa vuodesta 2015 ja Norjassa vuodesta 2020.
  • Sinulla on oikeus hankkia passi niissä maissa, joiden kansalainen olet. Näin ollen sinulla voi olla useampi passi. Ongelmien välttämiseksi on suositeltavaa, että yhtä matkaa kohden käyttää vain yhden maan passia.
  • Kaikki Pohjoismaat sallivat myös sen, että lapsella voi olla useampi kansalaisuus jo syntyessään. Pohjoismaissa on kuitenkin sääntöjä, joiden mukaan lapsi voi menettää kansalaisuutensa automaattisesti, jos hän ei ole asunut maassa ennen 22 vuoden ikää.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Kaksoiskansalaisuus

Mer i ämnet