Kaikkiaan 46 prosenttia suomen äidinkielen opetukseen oikeutetuista peruskoululaisista ei lukenut suomea äidinkielenä viime lukuvuonna (2022/2023).

– Teemme jatkuvia satsauksia, jotta yhä useammat voivat hyötyä oikeudestaan äidinkielen opetukseen, Kouluviraston opetusneuvos Helena Lundgren sanoo ja jatkaa:

– Olemme muun muassa kehittäneet lomakkeen, jota rehtorit voivat käyttää antaakseen tietoa oikeudesta lukea äidinkieltä. Sen avulla he voivat myös saada ilmoituksia äidinkielen opetuksesta.

Oikeutettujen määrä perustuu vanhempien ilmoituksiin

Myös Kouluviraston tilastoista löytyvät luvut oikeutettujen määristä saattavat olla osittain puutteellisia.

– Oikeutettuja oppilaita koskevat luvut ovat niitä oppilaita, jotka päämies kuten kunta tai yksityinen taho, on saanut tietoonsa. He ovat saattaneet saada tiedon koulunkäynnin aloittamisen yhteydessä, Lundgren sanoo.

Näin ollen äidinkielen opetukseen oikeutettujen määrä perustuu esimerkiksi kouluille tehtyihin ilmoituksiin lasten äidinkielestä, ja mikäli vanhemmat eivät ole sitä ilmoittaneet, lapset puuttuvat luvuista.

Pula opettajista vaikuttaa oppilaiden osallistumiseen

Vaikka suomen äidinkielen opetukseen osallistuvien prosentuaalinen osuus on vain keskitasoa verrattuna Ruotsin neljään muuhun kansalliseen vähemmistökieleen, suomen oppilaiden lukumäärä on silti korkein.

Esimerkiksi jiddišin opetuksen osallistumisprosentti on korkeampi, jopa 88 prosenttia, mutta opetukseen osallistuu vain runsaat 20 lasta.

– Kansallisista vähemmistökielistä romani chib on se, jonka opetukseen osallistuu [prosentuaalisesti] vähiten sen opiskeluun oikeutetuista. Opettajapula on tässä tapauksessa yksi merkittävä syy, Helena Lundgren sanoo.

Kaikkiin muihin Ruotsin vähemmistökieliin verrattuna suomen ja saamen kieleen oikeutettujen osallistuminen on suunnilleen Ruotsin kaikkien äidinkielten keskiarvon (57 %) tuntumassa.