Riksdagsledamot Pauli Kiuru pratar vid riksdagshuset i Helsingfors.

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Kansanedustaja Pauli Kiuru: ”Se mitä on tapahtunut 1800-luvulla ei ollut oikein” Foto: Marcus Floman, SVT

Kymmeniä Ruotsin palauttamia suomalaiskalloja haudataan uudelleen

Uppdaterad
Publicerad

82 pääkallon palautus Suomeen tapahtuu elokuun lopulla.

Merkittävä osa Karoliinisen instituutin hallussa olevien suomalaisten vainajien jäännöksistä haudataan Pälkäneellä 8. syyskuuta pidettävässä kirkollisessa tilaisuudessa.

Suomen eduskunnassa yhteensä neljä kirjallista kysymystä palautusasiassa tehnyt kansanedustaja Pauli Kiuru (KOK) on tyytyväinen.

Karoliinisen instituutin suomalaiskallot

– Tässä on monta vuotta tehty asian eteen töitä, moni ihminen on tehnyt töitä. Myös Pälkäneen kunta on ollut aktiivinen, Kiuru sanoo SVT Uutisille.

Uudelleenhautauksen päivä on päätetty

Pälkäneen seurakunta hautaa yhteensä 41 suomalaisen vainajan jäännökset uudelleen Pälkäneen Vanhan rauniokirkon maille. Alue sijaitsee noin 40 kilometriä Tampereelta kaakkoon.

– Se mitä on tapahtunut 1800-luvulla ei ollut oikein, nyt ajat ovat muuttuneet ja arvot on muuttuneet ja sen takia olisi hienoa että saadaan jäänteet takaisin Ruotsista ja Karolinisesta instituutista, Kiuru kertoo SVT Uutisille.

Pääkallojen palauttamista vaati ensimmäiseksi ruotsinsuomalaisten aktiivien perustama komitea. Pälkäneen seurakunta antoi varhaisessa vaiheessa tukensa palauttamispyrkimyksille.

Vietyjen pääkallojen historiaa

Pääkalloja vietiin jo 1840-luvulla Suomesta Ruotsiin lahjoituksina suomalaistutkijoilta anatomi ja rotuteoreetikko Anders Retziukselle.

Anders Retzius oli niin kutsutun kalloindeksin kehittäjä ja ruotsalaisen rotuopin keskeinen hahmo. Rotuopin tiedetään nykyään olevan näennäistiede eli oppi, joka ei täytä tieteellisyyden tunnusmerkkejä.

Ruotsalainen antropologi ja lääkäri Gustaf Retzius kaivoi puolestaan 1870-luvulla pääkalloja Pälkäneen lisäksi myös kolmella muulla paikkakunnalla Keski- ja Itä-Suomessa. Näiden paikkakuntien seurakunnille tarjotaan mahdollisuus vastaanottaa paikkakunnilta vietyjen vainajien jäänteet.

Karoliinisen instituutin palautettavien kallojen joukossa on myös 19 suomalaista pääkalloa, joiden alkuperästä kellään ei ole mitään tietoa. Tämä johtuu siitä, että kukaan ei ole vielä tutkinut pääkallojen alkuperää moderneilla menetelmillä ja 2020-luvun tutkimusetiikkaa hyödyntäen.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Karoliinisen instituutin suomalaiskallot

Mer i ämnet