Eläkeläisten etujärjestö Finska PRO katsoo, että käyttämättä jääneet hallintoaluerahat olisi voitu kohdentaa suomenkieliseen vanhustenhoitoon.
– Meille on tärkeää, että koko valtiontuki käytetään vuosittain, sanoo Leena Voutilainen, joka on Finska PRO -järjestön puheenjohtaja Borlängessä.
Reilu vuosikymmen hallintoaluekuntana
Borlängen kunta on kuulunut jo yli kymmenen vuoden ajan suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa, että kunnalla on vastuu vaalia suomen kieltä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria.
Lähes kymmenellä prosentilla kunnan asukkaista – eli noin 6 000:lla – on suomalaiset juuret.
Puoli miljoonaa jäi käyttämättä
Viime vuonna Borlängen kunta sai 990 000 kruunua valtiontukea, mutta se käytti summasta vain noin puolet.
Kaikkiaan noin 502 000 kruunua jäi käyttämättä. Nämä rahat eläkeläisten etujärjestö olisi mielellään kohdentanut suomenkieliseeen henkilökuntaan vanhustenhoidossa.
Suomenkielinen hoito-osasto tulossa?
Järjestön toive ei ole mahdoton, sillä kunta on luvannut keskustella asiasta.
– Meillä on dialogia suomenkielisen vähemmistön kanssa Borlängessä siitä, miten voisimme saada heille oman vanhustenhoito-osaston vuosien 2024–2025 aikana, sanoo varakunnanjohtaja Fredrik Holm, joka vastaa suomen kielen hallintoalueasioista Borlängessä.
Hallinto-aluerahojen käyttämätöntä puolta miljoonaa Holm perustelee sillä, että kunta on tarkka siitä, että se raportoi kirjanpidossaan ainoastaan sellaisia kustannuksia, joilla on suora yhteys suomen kielen hallintoalueeseen.
Panostus suomen kielen opetukseen
Vaikka kaikki Borlängen hallintoaluerahat eivät ole menneet ruotsinsuomalaisen vähemmistön hyödyksi, Leena Voutilaisen mukaan yhteistyö kunnan kanssa on kuitenkin parantunut viime aikoina.
– Olemme saaneet suomen kieleen äidinkielenopettajan, joka kiertää kouluissa ja esikouluissa. Se toimii todella hyvin, Voutilainen sanoo.
Hän pitää myös hyvänä, että kunnalla on nykyään suomenkielinen yhteyshenkilö, jolta voi suoraan kysyä kunnan palveluista.
Valtiontuki suomen kielen hallintoaluekunnille
– Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat 66 kuntaa saivat viime vuonna yhteensä 75 154 548 kruunua valtiontukea.
– Osa kunnista kuuluu suomen kielen hallintoalueen lisäksi myös meänkielen ja/tai saamen hallintoalueeseen. Kokonaissummassa ei ole erikseen eroteltu pelkän suomen osuutta siitä.
– Suomen kielen 66 hallintoaluekunnasta 53 käytti yli 90 prosenttia viime vuonna saamastaan valtiontuesta.
– Vain kolme kuntaa käytti alle 60 prosenttia valtiontuesta, ja näistä vain yksi kunta käytti alle puolet.
– Jos kunta ei käytä kokonaan saamaansa valtiontukea, sille voidaan maksaa seuraavana vuonna vastaavasti aiempaa pienempi tukisumma.